Uutiset

Ympäristöteknologia on ajattelutapa

Vihreyden tulisi olla erottamaton osa insinöörikoulutusta, sanoo Tapani Järvisen ympäristöteknologiarahaston apurahalla palkittu Ville Alopaeus.

Kemian laitetekniikan professorina työskentelevä Ville Alopaeus sai apurahan vuonna 2011, jolloin hän oli ryhmineen aloittelemassa ionisiin nesteisiin liittyvää tutkimusta. Ioniset nesteet ovat nestemäisiä orgaanisia suoloja, joita käytetään liuottimina ja katalyytteinä kemianteollisuudessa. Ionisia nesteitä syntyy myös hiilidioksidin talteenotossa sivureaktioina.

”Ioninen neste oli pitkään taikasana, jota käytettiin, kun haluttiin hankkeille rahoitusta. Nyt buumi on menossa ohi ja vuorossa on vaihe, jossa hienot ideat pitäisi saada oikeasti toimimaan – ja siinä meidän osaamistamme tarvitaan”, Alopaeus painottaa.

Loistavastakaan keksinnöstä ei siis heti synny kannattavaa teknologiaa. Alopaeus nostaa esimerkiksi Aalto-kollegansa, professori Herbert Sixtan tutkimusryhmän kehittämän, koivusellusta valmistettavan ekologisen Ioncell-kuidun.

”Kuidun valmistuksessa käytetään juuri ionisia nesteitä. Jotta valmistuksesta saadaan kannattavaa, nesteiden kierrätys on saatava toimimaan, ja juuri siihen minun ryhmäni keskittyy”, hän kertoo.

Myös ympäristöteknologiayritysten perusta on ihan perinteisessä insinööriosaamisessa.

Alopaeus korostaa, että ympäristöteknologiaa ei enää pitäisi tarkastella muista aloista erillään, vaan pikemminkin kaiken läpäisevänä ajatustapana, niin koulutuksessa kuin teollisuudessa.

”Joissain yliopistoissa se on oma koulutusohjelmansa, meillä se on keskeinen osa kaikkea opetusta. Pitää kuitenkin muistaa, että myös ympäristöteknologiayritysten perusta on ihan perinteisessä insinööriosaamisessa”, hän painottaa.

Toimitusjohtaja Tapani Järvisen rahaston tarkoituksena on edistää ympäristöteknologian tutkimusta. Rahastosta jaetaan vuosittain 5000 -10 000 euron suuruinen apuraha ansioituneelle ympäristöteknologian osaajalle tutkimus- ja kehitystyöhön.  Apurahan tarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina.

Tänä vuonna apurahan suuruus on 10 000 euroa, ja sen hakuaika päättyy 15. joulukuuta. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.