Ympäristöteknologia on ajattelutapa
Kemian laitetekniikan professorina työskentelevä Ville Alopaeus sai apurahan vuonna 2011, jolloin hän oli ryhmineen aloittelemassa ionisiin nesteisiin liittyvää tutkimusta. Ioniset nesteet ovat nestemäisiä orgaanisia suoloja, joita käytetään liuottimina ja katalyytteinä kemianteollisuudessa. Ionisia nesteitä syntyy myös hiilidioksidin talteenotossa sivureaktioina.
”Ioninen neste oli pitkään taikasana, jota käytettiin, kun haluttiin hankkeille rahoitusta. Nyt buumi on menossa ohi ja vuorossa on vaihe, jossa hienot ideat pitäisi saada oikeasti toimimaan – ja siinä meidän osaamistamme tarvitaan”, Alopaeus painottaa.
Loistavastakaan keksinnöstä ei siis heti synny kannattavaa teknologiaa. Alopaeus nostaa esimerkiksi Aalto-kollegansa, professori Herbert Sixtan tutkimusryhmän kehittämän, koivusellusta valmistettavan ekologisen Ioncell-kuidun.
”Kuidun valmistuksessa käytetään juuri ionisia nesteitä. Jotta valmistuksesta saadaan kannattavaa, nesteiden kierrätys on saatava toimimaan, ja juuri siihen minun ryhmäni keskittyy”, hän kertoo.
Myös ympäristöteknologiayritysten perusta on ihan perinteisessä insinööriosaamisessa.
Alopaeus korostaa, että ympäristöteknologiaa ei enää pitäisi tarkastella muista aloista erillään, vaan pikemminkin kaiken läpäisevänä ajatustapana, niin koulutuksessa kuin teollisuudessa.
”Joissain yliopistoissa se on oma koulutusohjelmansa, meillä se on keskeinen osa kaikkea opetusta. Pitää kuitenkin muistaa, että myös ympäristöteknologiayritysten perusta on ihan perinteisessä insinööriosaamisessa”, hän painottaa.
Toimitusjohtaja Tapani Järvisen rahaston tarkoituksena on edistää ympäristöteknologian tutkimusta. Rahastosta jaetaan vuosittain 5000 -10 000 euron suuruinen apuraha ansioituneelle ympäristöteknologian osaajalle tutkimus- ja kehitystyöhön. Apurahan tarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina.
Tänä vuonna apurahan suuruus on 10 000 euroa, ja sen hakuaika päättyy 15. joulukuuta.
Lue lisää uutisia
PAWWS – People and Animal Wellbeing at Work and in Society -konsortiohankkeelle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Astrid Huopalainen, Hankenin apulaisprofessori Linda Tallberg ja Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman ovat hankkeen vastuullisia tutkijoita.
Miten lisätä empatiaa terveyspalveluihin? Tutkijat järjestivät ihmiskeskeisen suunnittelun työpajoja Arabian peruskoulussa
Aalto-yliopiston tutkijat järjestivät peruskoululaisille palvelumuotoilutyöpajat, joissa opeteltiin muotoiluajattelua sekä ihmiskeskeisten tietojärjestelmien suunnittelua.
BalticSeaH2-hankkeessa aloitetaan vetylaakson rakentaminen Itämeren ympärille
Aalto-yliopisto keskittyy tutkimaan datavälitteisten verkostovaikutusten hyödyntämistä vetylaakson kasvun vauhdittamiseksi.