Uutiset

Ympäristökriisin ratkaisijoista huutava pula - poikkitieteellistä osaamista tarvitaan

Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittama hanke tuottaa uudenlaisen insinöörioppikirjan ekologisesti kestävien energiaratkaisujen luomiseksi.
Kuva: Tiina ja Antti Herlinin säätiö
Kuva: Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Lasse Lecklin

Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittaman oppikirjahankkeen tavoitteena on luoda uusi, poikkitieteellinen lähestymistapa uusiutuvien energiamuotojen opetukseen. Opetusmateriaali laaditaan sovellettavaksi kansainvälisesti.

Säätiön ympäristöohjelman keskeisenä yleistavoitteena on toimijoiden vahvistaminen ja ihmisresurssien tukeminen: hankkeiden rahoittamisen avulla säätiöiden kohdealueille ja toimijoiden ekosysteemiin tuodaan lisää ihmisiä, joita tarvitaan päästöjen vähentämisen vaatimassa siirtymässä.  

Uusi projekti tuottaa oppikirjan, joka soveltuu suoraan kurssin vetämiseen. Tavoitteena on myös herättää keskustelua kestävien energiaratkaisujen löytämiseksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon keskellä. Aihepiiri on ajankohtainen ja ymmärrys uusista mahdollisuuksista täydentyy koko ajan. Kirja haluaa koota yhteen parhaan tarjolla olevan tiedon insinööriopintoja hyödyttävällä tavalla, sillä tämäntyyppistä oppikirjaa ei vielä ole olemassa. Oppikirjan julkaisee kansainvälinen tiedekustantamo Springer Nature.

”Haluamme, että uusi insinöörisukupolvi osaa paitsi tuottaa teknisesti mahdollisia ja taloudellisesti kannattavia energiaratkaisuja, myös toteuttaa ne ekologisesti kestävästi siten, että vältetään haitallisia polkuriippuvuuksia tai uusien ongelmien luomista. Siirtyminen fossiilisiin polttoaineisiin nojaavasta tuotannosta puhtaaseen, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun energiaan on välttämätöntä, mutta ei täysin ongelmatonta kokonaiskestävyyden kannalta. On tärkeää, että ilmasto- ja luontohaittoja torjutaan samanaikaisesti”, sanovat kirjan toimittajat, professori Mika Järvinen ja projektin vetäjä Hanna Paulomäki Aalto-yliopistosta.

“Vihreä siirtymä tarvitsee vielä paljon lisää osaavia ja tehokkaita ihmisiä, jotka pystyvät toteuttamaan transition vaatimaa pitkäjänteistä työtä. Tämä hanke vastaa haasteeseen konkreettisella ja ajankohtaisella tavalla. Keskustelun ylläpitäminen on tärkeää jo oppimateriaalien luomisvaiheessa, ja siinäkin suhteessa odotamme hankkeelta paljon”, sanoo ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi TAH-säätiöstä.

Oppikirja liittää teknillis-taloudellisen, uusiutuvien energiamuotojen suunnittelun sekä planetaaristen rajojen ettäturvallisen toiminnan vyöhykkeen käsitteisiin. Planetaarisissa rajoissa tarkastelu kohdistuu erityisesti ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja maankäyttöön. 

Kirja keskittyy keskeisimpiin uusiutuvan sähkön- ja lämmöntuotannon ratkaisuihin, joihin kuuluvat aurinkoenergia, tuulivoima ja lämpöpumput sekä energian varastointi. Käydään myös läpi näiden tehokasta integrointia energiajärjestelmien osaksi. Lisäksi kirja käsittelee jätettä ja bioenergiaa uusiutuvan energian lähteinä. Jokainen jakso sisältää osion mahdollisista luontovaikutuksista ja näiden seurauksista, kun siirrytään uusiutuvaan energiaan. Projekti tuottaa myös virtuaaliteknologiaan pohjautuvia oppimismateriaaleja, ja se ottaa opiskelijat aktiivisesti työhön mukaan projektin eri vaiheissa.

Lisätietoja:

Professori Mika Järvinen
Aalto-yliopisto
[email protected]

Projektivastaava, vieraileva tutkija Hanna Paulomäki
Aalto-yliopisto
puh. 040 729 2706, [email protected]

Ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi
Tiina ja Antti Herlinin säätiö
puh. 050 383 1822, [email protected]

Mika Järvinen energiatekniikan professori Aalto-yliopistossa. Hän on keskittynyt työssään uusiutuviin energiamuotoihin ja hiilidioksidin talteenottoon.

Hanna Paulomäki on ekologi (FM), joka on työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä monimuotoisuus- ja kestävyyskysymysten parissa kansainvälisissä organisaatioissa, kuten HELCOMissa, Oceanassa ja Greenpeace Nordenissa. 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Valkoinen laboratoriotakki sekä analyysityökalu, jolla voidaan mitata veripisarasta särkylääkkeen pitoisuus.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kannettava ja nopea analysointityökalu voi mullistaa kipulääkkeiden diagnostiikkamarkkinat

Aalto-yliopistosta ponnistanut startup-yritys Fepod Oy Ltd on kehittänyt diagnoosimenetelmän, jolla potilaan veren kipulääkepitoisuus voidaan selvittää nopeasti ja edullisesti suoraan hoitopaikalla.
Yhdistelmäkuva, jossa näkyy revontulia, Maa, mittauksia.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Suomi 100 -satelliitti teki sen, mihin aiemmin pystyivät vain paljon suuremmat: kuvasi ja tutki revontulia

Revontulialueen tutkiminen auttaa esimerkiksi turvallisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä.