Uutiset

Yliopistonlehtori Panu Erästö on digitalisoinut tilastotieteen peruskurssien opiskelua

Opetusvideot näyttävät, miten esimerkiksi Excel toimii, jolloin siihen ei tarvitse käyttää aikaa luokassa.
Yliopistonlehtori Panu Erästö. Kuva: Terhi Ollikainen / Aalto-yliopisto
Yliopistonlehtori Panu Erästö. Kuva: Terhi Ollikainen / Aalto-yliopisto

Yliopistonlehtori Panu Erästö työskentelee kvantitatiivisten menetelmien aineessa Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitoksella. Hän opettaa pääasiallisesti pakollisia kursseja, joille osallistuu useampi sata opiskelijaa. Erästön mukaan opetuksen digitalisointi on ollut täysin välttämätöntä valtavien opiskelijamäärien lisäksi myös siksi, että opettajaresurssit ja opetustilat ovat aiempaa niukemmat. Nykyopiskelijat ovat myös pääosin orientoituneet hyvin digiopiskeluun, joskin siihen liittyy myös haasteita. Ilman teknologiaa myös palautteenanto jäisi massakursseilla väistämättäkin vähäiseksi.

Panu Erästön erikoisalaa on blended learning (suom. sulautuva oppiminen) matemaattisilla kursseilla, jossa opiskelutapoihin sisältyy niin luentosalissa tapahtuvaa opetusta kuin teknologian mahdollistamaa itseopiskelua.

”Palautteen perusteella opetusmenetelmäni ovat tuntuneet opiskelijoista pääosin erittäin mielekkäiltä. Alussa muutama vuosi sitten oli toki kulttuurin ja toimintatapojen muutoksesta johtuvaa alkukitkaa, mutta vähitellen näistä on selvitty. Tällä hetkellä valtaosa opiskelijoista kokee automatisoidut harjoitukset hyvin mielekkäinä ja opettavaisina. Samalla opiskelijat joutuvat harjoittelemaan vastuunkantoa omasta oppimisestaan”, Erästö kertoo. 

Monivalintatehtäviä, pelillistämistä ja opetusvideoita

”Olen tehnyt paljon ”quiz”-tyyppisiä tehtäviä, jotka pitävät sisällään monivalintoja, yhdistelytehtäviä sekä numeerisia laskutehtäviä, joista merkittävä osa on personoituja harjoituksia, joissa jokaisella on omat henkilökohtaiset tehtävänsä. Näitä tehtäviä tehdessään opiskelija saa välittömästi automaattisen perustellun palautteen, menikö tehtävä oikein vai ei. Tehtävien tekemiseen voi myös saada automaattisia vinkkejä väärän vastauksen jälkeen. Kun palautteen ja yksityiskohtaisen malliratkaisun saa heti palautuksen jälkeen, on oppiminen tehokasta”, Panu Erästö avaa opetusfilosofiaansa.

Hän on pelillistänyt niin perustason kuin edistyneempiä kursseja.

”Harjoituksissa on pelien tapaan eri tasoisia tehtäviä, joita voi myös kerrata, ja alemman tason tehtävät opittuaan voi sitten siirtyä seuraavalle portaalle. Asioita oppii paremmin, kun niitä tarjoillaan portaittain ja palasteltuna.”

”Opiskelijat suorittavat myös tentit sähköisesti, jolloin tulos valmistuu heti. Jos tenttitehtävässäkin opiskelija ensin vastaa väärin, saa hän lisäyrityskertoja lisävinkkien kanssa. Jos hän silloin osaa ratkaista tehtävän oikein, saa hän osapisteitä tehtävän ratkaisemisesta. Tenteissäkin on siis vielä mahdollista oppia.”

Quizzien lisäksi Panu on tehnyt kursseilleen suuren määrän opetusvideoita, joissa näytetään yksityiskohtaisesti, miten esimerkiksi Exceliä käytetään erilaisiin matematiikan ja business analytiikan käytännön ongelmien ratkaisuun. Ohessa opitaan myös yleisempiä Excel-taitoja esim. graafien laadinnasta. Opiskelijat ovat kertoneet pitävänsä videoista, koska niitä voi katsoa niin monta kertaa kuin kokee tarvitsevansa ja niihin voi aina myös palata.

Harjoitusten digitalisointi vie aikaa, mutta se palkitsee

Panu Erästön mukaan sähköisen systeemin rakentaminen, ylläpito ja päivitys vaatii paljon aikaa, mutta se myös tekee oppimisesta mielekästä ja on niukkojen resurssien fiksua hyödyntämistä.

”Videoiden tekemiseen meni ensimmäisenä vuonna hirvittävästi aikaa, mutta nyt se alkaa maksaa itseään takaisin. Kannattaakin aloittaa pienestä.”

Erästö on itse vastannut harjoitusten automatisoinnin kehittämisestä, ja tämä on ollut luonteeltaan pioneerityötä – alussa keneltäkään tai mistään ei voinut ottaa juuri mitään mallia.

”Ettei kenenkään tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan, olenkin itse avoimesti jakanut tietojani, kokemuksiani ja käytäntöjäni Aallon sisällä. Aalto Online Learning -hankkeesta (A!OLE) olen saanut rahoitusta assistenttien palkkaamiseen, mikä on ollut arvokasta tukea kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen.”

Lue lisää A!OLEsta:
https://onlinelearning.aalto.fi/

Teksti: Terhi Ollikainen
 

Lue myös: Panu Erästö, professorit Seppo Ikäheimo ja Teemu Malmi ja tohtorikoulutettavat Aku-Ville Lehtimäki ja Tomi Vuolteenaho palkittiin valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä 19.8. Suomen Ekonomien Opetuspalkinnolla digitaalisen opetuksen kehittämisestä. Hieno tunnustus! bit.ly/2Zehnnk

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Students
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan korkeakoulu avaa haun kesän 2023 kesätyöpaikkoihin tutkimusryhmissä

Etsimme innokkaita opiskelijoita liittymään joukkoomme ensi kesäksi. Yhteensä 24 paikkaa auki kaikilla laitoksillamme. Ihanteellinen hakija on erittäin motivoitunut ja kykenee esimerkiksi avustamaan ja suorittamaan erilaisia laboratoriotehtäviä, kokeita ja kehittämään omia tutkimustaitoja. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada käytännön kokemusta tutkimushankkeista ja työskennellä rinnakkain tohtoriopiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden kanssa.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
Venla Kaislo, Iikka Huttu ja Leevi Hormaluoma. Kuva: Filmbutik
Opinnot Julkaistu:

Opiskelija Iikka Huttu: Diplomi-insinöörin opinnot ovat täydellinen yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä

Elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineessa opiskellut Iikka uskoo, että sähkötekniikalla ratkaistaan monet kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat.