Uutiset

Yli kolme miljoonaa euroa akatemiarahoituksena Perustieteiden korkeakoululle

Kahdeksan Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun tutkijaa saivat Suomen Akatemian rahoituksen.

Suomen Akatemia myönsi luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen noin 38 miljoonaa euroa, josta lähes 11 miljoonaa euroa Aallolle. Tästä noin 3,7 miljoonaa euroa on myönnetty Perustieteiden korkeakoululle. Rahoituskausi on neljä vuotta.

Rahoituksen saivat: Aristides Gionis (tietotekniikka), Mathias Groth (teknillinen fysiikka) Esko Kauppinen (teknillinen fysiikka) Arkady Krasheninnikov (teknillinen fysiikka), Kalle Kytölä (matematiikka ja systeemianalyysi), Olavi Nevanlinna (matematiikka ja systeemianalyysi), Janne Ruokolainen (teknillinen fysiikka) ja Jukka Suomela (tietotekniikka).

Suomen Akatemian sivuilta löytyy lista kaikista akatemiarahoituksen saaneista. Kaikkiaan rahoitusta sai 23 aaltolaista. Tänä vuonna Akatemia sai noin 500 hakemusta.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt

Dawsonera-tietokannan toiminta on päättynyt palveluntarjoajan selvitystilan vuoksi.
Woman wearing an orange-colored dress and standing on the grass in between birch trees
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Pienestä kuplasta toiselle puolelle maapalloa

Avleen Malhin nuoruudessa hänen maailmaansa ei mahtunut muuta kuin opiskelu ja vanhemmat. Nyt hän asuu toisella puolella maailmaa, suunnittelee autoilijoiden Airbnb:tä ja kannustaa naisia saavuttamaan tavoitteensa.
Magnetic materials
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi harppaus kohti magneettien ominaisuuksien äärimmäisen tarkkaa hallintaa

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jose Lado oli mukana tutkimuksessa, jossa keksittiin uusi tapa suunnitella eksoottisia turhautuneita magneetteja.
Pohjoisen ikirouta-alueen vehreää kasvillisuutta. Kuva: Ive van Krunkelsven
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ikiroudan sulaminen voi lisätä kasvihuonepäästöjä luultua enemmän – syynä kasvien juurten vauhdittama lisähajotusilmiö

Lisähajotusilmiö voi yksinään johtaa jopa 40 miljardin hiilitonnin vapautumiseen ikiroudasta vuoteen 2100 mennessä.