Uutiset

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.
Suomi 100 -satelliitti
Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Kuva: Aalto-yliopisto

Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi rakennettu Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 3. joulukuuta 2018 Falcon 9 -kantoraketin kyydissä.

Laukaisu viivästyi suunnitellusta vuodella kantorakettien ongelmien takia. Satelliitin matka avaruudessa on kuitenkin sujunut mainiosti.

”Vuosi on ollut jännittävä ja työntäyteinen, ja olemme erittäin tyytyväisiä sekä satelliitin toimintaan että sen tekemiin havaintoihin”, satelliittitiimin vastuullinen johtaja professori Esa Kallio iloitsee.

Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden yläpuolelle joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen ylle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.

Laukaisua seuranneen testausvaiheen jälkeen satelliitti pääsi nopeasti töihin eli tekemään havaintoja kahdella mittalaitteellaan: kameralla sekä Aallossa suunnitellulla ja rakennetulla radiomittalaitteella eli radiospektrometrillä. Kuvaukset aloitettiin helpommin otettavilla ja tulkittavilla päiväkuvilla.

”Pystyimme hyödyntämään niissä myös satelliitin hidasta pyörimistä. Sen ansiosta yhdellä kameralla voidaan ottaa samasta paikasta kuvia moneen suuntaan ja liittää kuvat sitten panoraamakuviksi. Kuvia otettiin esimerkiksi Suomesta, Venetsiasta ja Ulko-Hebridien saariryhmästä. Päiväkuvien jälkeen siirryimme kuvaamaan öisin –  revontulia, tähtiä ja Kuuta”, Kallio kertoo.

Panoraamakuva Suomi 100 -satelliitti
Suomi 100:n 9. joulukuuta 2018 ottama ensimmäinen virallinen kuva. Kolme kuvaa yhdistettiin yhdeksi panoraamakuvaksi, jossa näkyy pilviä ja maapallon reunaa. Kuvat otettiin Suomen päältä kohti länttä. Kuva: Aalto-yliopisto

Avaruusääniä

Pari kuukautta kestäneen kuvausvaiheen jälkeen satelliittitiimi aloitti mittaukset radiospektrometrillä. Radiospektrometri kuuntelee ”avaruusääniä” eli radioaaltoja, jotka kertovat Auringon vaikutuksesta Maahan ja sen lähiavaruuteen.

Radiomittalaitteella on myös tehty aktiivisia mittauksia hyödyntäen maassa olevia radiolähettimiä. Näillä mittauksilla pyritään ymmärtämään paremmin revontulia ja niiden käyttäytymistä. Radiomittaukset antavat tietoa Maan lähiavaruuden ajallisista ja paikallisista muutoksista. Mittausten tulkinta helpottuu aineiston määrän kasvaessa.

”Radiomittaukset ovat Suomi 100 -satelliitin toisen vuoden päätehtävä. Satelliitin rata mahdollistaa erilaisten mittausten teon vielä yli kymmenen vuoden ajan. Toivottavasti satelliitilla on edessään vielä monia iloisia syntymäpäiväjuhlia!” professori Esa Kallio sanoo.

Suomi 100 revontulet
22. tammikuuta 2019 otettu valokuva revontulista, jotka näkyvät usvaisena vihreänä pystyrakenteena kuvan keskellä, Maan horisontin yläpuolella. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

”Suomi 100 –satelliitti on tuottanut jo paljon mielenkiintoisia havaintoja, ja lisää on tulossa. Tutkimustyötä on runsaasti jäljellä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.

Suomi 100 -satelliittihankkeen sivut

Professori Esa Kallio, Aalto-yliopisto
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Tutkimusprofessori Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos
p. 050 337 5623
ari-matti-harri@fmi.fi

Kuunnousu
16. joulukuuta 2018 otettu kuva Kuusta ja Maasta. Ilmakehä näkyy kuvassa selvästi ohuena, sinisenä kaarena. Kuva: Aalto-yliopisto
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ajatteleva henkilön siluetti, jonka oikealla puolella on värikkäitä digitaalisia tietoja ja grafiikkaa.
Yhteistyö, Mediatiedotteet Julkaistu:

Finnish AI Region jatkaa toiselle kaudelle – EU myönsi huippupisteet

Finnish AI Region (FAIR) EDIH on valittu jatkamaan toimintaansa toiselle kaudelle erinomaisin arvosanoin. Euroopan unionin myöntämä jatkorahoitus mahdollistaa palveluiden laajentamisen vuoden 2026 alusta. Aalto-yliopisto on yksi hankkeen kymmenestä partnerista.
Unite! Seed Fund 2026 ilmoitus, jossa pieni kasvi nousee maasta. Haku avoinna opiskelijatoiminnalle, opetukselle ja tutkimukselle.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed fund 2026 – rahoitushaku on auki

Unite! Seed Fund -rahoitushaku vuodelle 2026 on nyt avoinna. Rahoitusta on tarjolla kolmella alueella: opetus ja oppiminen, tutkimus ja tohtorikoulutus sekä opiskelijatoiminta. Hakuaika päättyy 20.3.2026.
Teksti: Unite! Seed Fund for Students 2026. Haku nyt auki. Kuva: Taimi kasvaa maasta.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae nyt: Unite! Seed Fund 2026 – opiskelijahaku

Unite! Seed Fund -haku vuodelle 2026 on nyt avoinna opiskelijoille. Rahoitusta on haettavissa enintään 20 000 euroa per hanke. Hankkeessa tulee olla mukana vähintään kaksi Unite!-yliopistoa. Hakuaika päättyy 20.3.2026.
Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.