Uutiset

Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä

Aalto-yliopiston nanosatelliitti voi jatkaa mittauksiaan vielä kymmenen vuoden ajan.
Suomi 100 -satelliitti
Havainnekuva Suomi 100 –satelliitista. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa näkyy selvästi satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kameran linssi näkyy muoviosan keskellä. Kuva: Aalto-yliopisto

Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi rakennettu Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 3. joulukuuta 2018 Falcon 9 -kantoraketin kyydissä.

Laukaisu viivästyi suunnitellusta vuodella kantorakettien ongelmien takia. Satelliitin matka avaruudessa on kuitenkin sujunut mainiosti.

”Vuosi on ollut jännittävä ja työntäyteinen, ja olemme erittäin tyytyväisiä sekä satelliitin toimintaan että sen tekemiin havaintoihin”, satelliittitiimin vastuullinen johtaja professori Esa Kallio iloitsee.

Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden yläpuolelle joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen ylle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.

Laukaisua seuranneen testausvaiheen jälkeen satelliitti pääsi nopeasti töihin eli tekemään havaintoja kahdella mittalaitteellaan: kameralla sekä Aallossa suunnitellulla ja rakennetulla radiomittalaitteella eli radiospektrometrillä. Kuvaukset aloitettiin helpommin otettavilla ja tulkittavilla päiväkuvilla.

”Pystyimme hyödyntämään niissä myös satelliitin hidasta pyörimistä. Sen ansiosta yhdellä kameralla voidaan ottaa samasta paikasta kuvia moneen suuntaan ja liittää kuvat sitten panoraamakuviksi. Kuvia otettiin esimerkiksi Suomesta, Venetsiasta ja Ulko-Hebridien saariryhmästä. Päiväkuvien jälkeen siirryimme kuvaamaan öisin –  revontulia, tähtiä ja Kuuta”, Kallio kertoo.

Panoraamakuva Suomi 100 -satelliitti
Suomi 100:n 9. joulukuuta 2018 ottama ensimmäinen virallinen kuva. Kolme kuvaa yhdistettiin yhdeksi panoraamakuvaksi, jossa näkyy pilviä ja maapallon reunaa. Kuvat otettiin Suomen päältä kohti länttä. Kuva: Aalto-yliopisto

Avaruusääniä

Pari kuukautta kestäneen kuvausvaiheen jälkeen satelliittitiimi aloitti mittaukset radiospektrometrillä. Radiospektrometri kuuntelee ”avaruusääniä” eli radioaaltoja, jotka kertovat Auringon vaikutuksesta Maahan ja sen lähiavaruuteen.

Radiomittalaitteella on myös tehty aktiivisia mittauksia hyödyntäen maassa olevia radiolähettimiä. Näillä mittauksilla pyritään ymmärtämään paremmin revontulia ja niiden käyttäytymistä. Radiomittaukset antavat tietoa Maan lähiavaruuden ajallisista ja paikallisista muutoksista. Mittausten tulkinta helpottuu aineiston määrän kasvaessa.

”Radiomittaukset ovat Suomi 100 -satelliitin toisen vuoden päätehtävä. Satelliitin rata mahdollistaa erilaisten mittausten teon vielä yli kymmenen vuoden ajan. Toivottavasti satelliitilla on edessään vielä monia iloisia syntymäpäiväjuhlia!” professori Esa Kallio sanoo.

Suomi 100 revontulet
22. tammikuuta 2019 otettu valokuva revontulista, jotka näkyvät usvaisena vihreänä pystyrakenteena kuvan keskellä, Maan horisontin yläpuolella. Kuva: Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

”Suomi 100 –satelliitti on tuottanut jo paljon mielenkiintoisia havaintoja, ja lisää on tulossa. Tutkimustyötä on runsaasti jäljellä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.

Suomi 100 -satelliittihankkeen sivut

Professori Esa Kallio, Aalto-yliopisto
p. 050 420 5857
[email protected]

Tutkimusprofessori Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos
p. 050 337 5623
[email protected]

 

Kuunnousu
16. joulukuuta 2018 otettu kuva Kuusta ja Maasta. Ilmakehä näkyy kuvassa selvästi ohuena, sinisenä kaarena. Kuva: Aalto-yliopisto
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Aikalava
Mediatiedotteet Julkaistu:

Puukaupungit voisivat niellä lähes puolet sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Suomalaistutkijat selvittivät, miten paljon uudet puurakennukset voisivat varastoida hiiltä Euroopassa seuraavan 20 vuoden aikana.