Uutiset

Voimmeko oppia puhumaan immuunijärjestelmämme kieltä?

DNA-nanoteknologiassa enää vain tutkijan mielikuvitus on rajana. Lähitulevaisuudessa DNA-origamit saattavat toimia tietokoneen komponentteina tai alustoina, joilla välitetään informaatiota immuunijärjestelmälle rokotteiden tavoin.
DNA-nanokoneet esittäytyvät / Kuva: Boxuan Shen
DNA-nanokoneet esittäytyvät. Kuva: Boxuan Shen

Yhdysvaltalainen fyysikko Richard Feynman (1918–1988) oli viime vuosisadan tunnetuimpia tieteentekijöitä. Moni pitää Feynmania myös nanoteknologian kehityksen eräänlaisena isähahmona. Vuonna 1959 hän esitteli ajatuksiaan siitä, miten esimerkiksi koko 24-osaisen Encyclopaedia Britannican voisi mahduttaa yhden nuppineulan päähän, kunhan vain käyttäisi tarpeeksi pientä kirjasinkokoa. Hän puhui miniatyyrikoneista, jotka voisivat mekaanisesti kasata molekyylejä tai monimutkaisia laitteita esimerkiksi atomi atomilta. Nämä silloiset science fiction -tyyppiset ajatukset ja ideat ovat myöhemmin olleet useiden tutkijoiden inspiraation lähteenä.

DNA-nanoteknologia puhkesi todelliseen kukoistukseensa vuonna 2006, kun Paul Rothemund (s. 1972) julkaisi Nature-lehdessä kansikuva-artikkelin, jossa hän esitteli täysin uudenlaisen menetelmän DNA-rakenteiden luomiseen, DNA-origamin. Erilaisiin muotoihin ja kokoonpanoihin taiteltavan DNA-origamin avulla voidaan rakentaa hyvin pieniä nanokoneita. Laitteita voidaan hyödyntää esimerkiksi elektroniikassa, ohjelmoitavissa materiaaleissa, optisessa superresoluutiokuvantamisessa ja lääketieteessä, missä niitä on jo testattu muun muassa lääkehoidossa syöpää vastaan.

Kohdennetussa lääkehoidossa koneet tunnistavat tietyt solut ja vapauttavat lääke- tai vasta-aineet vain ja ainoastaan kyseisiin soluihin. Tulevaisuuden lääkehoitojen avain on oppia matkimaan solujen signalointijärjestelmiä esimerkiksi niin, että origamitekniikkaa käyttäen järjestetään solujen pintaproteiineista haluttuja muodostelmia, ja siten näiden proteiiniyhdistelmien vaikutusta solujen toimintaan voidaan edelleen tutkia. Viime aikoina on raportoitu paitsi origamiin perustuvia autonomisia robotteja, myös sähkö- ja magneettikentillä ohjailtavia origamilaitteita, jotka pystyvät esimerkiksi siirtelemään molekyylejä paikasta toiseen, aivan kuten Feynmanin haavemaailmassa vuonna 1959.

Dosentti Veikko Linko on kirjoittanut yleistajuisen suomenkielisen artikkelin ”DNA-nanokoneiden esiinmarssi”, joka on julkaistu 21.3.2019 Tieteessä tapahtuu -lehdessä Vol 37 Nro 2 (2019):

https://journal.fi/tt/article/view/79942/40676

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Participant of the Unite! event
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unite! -projektin jäsenet kokoontuivat määrittelemään avoimen tieteen ja innovaatioiden tiekarttaa

Aalto johti 8.-9.6. ensimmäistä Unite! H2020 -projektin työpajaa, jonka teemana oli tieteen avoimuus
Tree on lawn
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Viherrakentaminen on hiilinielu – mutta sen teholle ei ole kunnon mittareita

Rakentamisesta tutut ympäristöselosteet eivät toimi, kun arvioidaan kasvien ja maaperän kykyä sitoa hiiltä.
Lithium ion battery electrodes and cells, researcher Taina Rauhala, photo Valeria Azovskaya, 2017
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Turvallisempia ja tehokkaampia litiumakkuja – Aalto on mukana uusissa yritysyhteistyöhankkeissa

Kansainvälisissä tutkimushankkeissa kehitetään uusia ympäristöystävällisempiä litiumakkujen materiaaleja ja valmistusmenetelmiä yhteistyössä yritysten kanssa.
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.