Uutiset

Voiko tekoäly opettaa ihmisille empatiaa? Tutkijat ratkovat työelämän ristiriitoja digitaalisen kaksosen avulla

Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa tiimistä luodun digitaalisen kaksosen eli peilikuvan avulla voi saada selville mahdollisia vuorovaikutushaasteita jopa ennen niiden syntymistä.
TeamTwins on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
TeamTwins on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston professori Niina Nurmi ja vanhempi yliopistonlehtori Ville Eloranta kehittävät parhaillaan tekoälymenetelmää, jonka tavoitteena on ratkaista työpaikan konfliktitilanteita – jo ennen niiden syntymistä. TeamTwins -ohjelmistolla on jo yli tuhat käyttäjää suomalaisissa ja monikansallisissa yrityksissä sekä julkisen hallinnon organisaatioissa.

“Konfliktit, neuvottelut, kulttuuritietoisuus ja päätöksenteko ovat asioita, joissa tekoäly ei ole vielä pystynyt auttamaan tiimejä. Mutta nyt se voi auttaa kehittämään empatiakykyä”, sanoo Ville Eloranta.

Tutkijoiden kehittämä menetelmä on kolmiosainen. Aluksi tiimiläiset täyttävät kyselyn, jonka perusteella voidaan selvittää työntekijöiden keskinäistä dynamiikkaa valikoitujen, faktorianalyyseihin perustuvien mittareiden avulla. Toisessa vaiheessa tarkastellaan eri ihmisten profiilien soveltuvuutta ja soveltumattomuutta suhteessa toisiinsa.

“Työkalu voi nostaa esiin esimerkiksi konflikteja tai kitkaa laukaisevia tekijöitä kahden tiimiläisen tai koko tiimin välillä. Toisaalta, se voi myös löytää eräänlaisen voimaparin, jossa toinen syöttää toiselle ideoita ja toinen lähtee viemään niitä eteenpäin”, Nurmi sanoo.

Viimeinen vaihe on työpaja, jossa  tiimiläisten kanssa tehdään kasvotusten reaaliaikaisia simulaatioita, tuetaan tiimejä mahdollisissa vuorovaikutushaasteissa sekä autetaan ymmärtämään, miksi tiimiläiset eivät ehkä ymmärrä toisiaan.

Tällä on tiimien tehokkuuden kannalta valtava merkitys: tutkimusten perusteella luottamus tekee tiimeistä jopa 285 % tehokkaampia. Tekoälyn tunnistamista mahdollisista ristiriidoista voidaan myös keskustella jo etukäteen – ennen niiden syntymistä.

“Työkalu on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin”, Nurmi sanoo.

Tekoäly voi myös antaa jokaiselle tiimin jäsenelle yksilölliset kehittämisehdotukset kyseisen tiimin jäsenenä, tai se saattaa analysoida johtoryhmän jäsenten välisiä eroja esimerkiksi suhtautumisessa uuden teknologian käyttöönottoon.

Kuka suojelee, kuka vapaamatkustaa, kuka kuormittuu?

Kun tiimeihin on lisätty diversiteettiä eli erilaista ajattelua, se on voinut johtaa taisteluihin ja ongelmiin ymmärtämisen kanssa. Tutkijoiden mukaan on tyypillistä, että monialaisissa ja -kulttuurisissa tiimeissä konfliktit kärjistyvät, innovatiivisuus kärsii ja luovuus pysähtyy, vaikka samalla erilaisuudessa piilee innovatiivisuuden siemen.

“Sovellus on kehitetty ratkaisemaan tiimikonfliktien paradoksi. Yhtäältä haluamme, että tiimeissä on konflikteja, ja niissä uskalletaan olla eri mieltä ja haastaa. Mutta toisaalta konflikti ei saa kohdistua henkilöön tai prosessiin”, Eloranta sanoo.

Osallistujille tulee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus, jolloin he haluavat myös nähdä ja kuulla muita

Ville Eloranta

Menetelmässä määriteltyjä tiimin sisäisiä roolituksia ovat esimerkiksi suojelija, innovoija, eteenpäin viejä, tiimin henkilökemiasta huolehtiva välittäjä ja laadun tarkkailija, joka varmistaa, että tiimi tekee oikeita asioita. Roolien avulla voidaan vetää johtopäätöksiä yhteistyötä tukevista ja sitä hankaloittavista elementeistä, kuten vapaamatkustamisen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksista, sekä mahdollisista kuormitustekijöistä.

“Osallistujille tulee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus, jolloin he haluavat myös nähdä ja kuulla muita”, Eloranta sanoo. 

Menetelmää on tutkittu erityisesti Nurmen ja Elorannan kymmenen vuoden ajan johtamassa Aalto-yliopiston IDBM-ohjelmassa (International Design Business Management). Nurmi vetää myös Business Finlandin rahoittamaa kaksivuotista hanketta “Human-AI Collaboration and Leadership – Shaping the Future of Work”, jossa tutkijat hyödyntävät tekoälyä sekä johtamisen että sosiaalisten taitojen kehittämisen välineenä. Projektissa ovat mukana muun muassa Hanken, Futurice, Kemira, Terveystalo, Työelämän tutkimusyhdistys, Aalto EE ja Tekniikan Akateemiset (TEK). Terveystalossa on koulutettu ja koulutetaan projektin aikana kymmenittäin tiimejä, jotka tulevat Suomen suurimmista organisaatioista.

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa...

Niina Nurmi vetää konsortiohanketta, jossa TeamTwins-työkalua käytetään yhdenvertaisuuden edistämiseen monikulttuurisissa tiimeissä. Lue lisää
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.

Yhteystiedot:

Ville Eloranta

Senior University Lecturer
T307 Dept. Industrial Engineering and Management
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni lasi- ja tiilirakennus iltahämärässä, edessä pysäköidyt autot ja polkupyörät
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”

Tutkimuksen mukaan on ratkaisevaa, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin.
Metalliset rakennustelineet peittävät koristeellisen vaalean kivirakennuksen ikkunoineen
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin

Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.
Kaksoisvalotus: pukuun pukeutunut mies ja kuviotakkinen nainen keskustelevat vaalean pöydän ääressä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka kannattaa tietää Euroopan digitaalisesta suvereniteetista

Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan muista maista puolijohteissa, pilvipalveluissa ja tekoälyssä.
Hämärä auditorio, siluetit katsovat kahta ihmistä kirkkaansinisellä lavalla ja suurilla näytöillä
Yliopisto Julkaistu:

AI Spotlight 2/2026: Uusia ominaisuuksia ja tuleva käännöstyökalu Aalto AI Assistantissa

Tutustu Aalto AI Assistantin uusiin ominaisuuksiin ja tuleviin käännöstoimintoihin.