Uutiset

Voiko tekoäly opettaa ihmisille empatiaa? Tutkijat ratkovat työelämän ristiriitoja digitaalisen kaksosen avulla

Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa tiimistä luodun digitaalisen kaksosen eli peilikuvan avulla voi saada selville mahdollisia vuorovaikutushaasteita jopa ennen niiden syntymistä.
TeamTwins on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
TeamTwins on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston professori Niina Nurmi ja vanhempi yliopistonlehtori Ville Eloranta kehittävät parhaillaan tekoälymenetelmää, jonka tavoitteena on ratkaista työpaikan konfliktitilanteita – jo ennen niiden syntymistä. TeamTwins -ohjelmistolla on jo yli tuhat käyttäjää suomalaisissa ja monikansallisissa yrityksissä sekä julkisen hallinnon organisaatioissa.

“Konfliktit, neuvottelut, kulttuuritietoisuus ja päätöksenteko ovat asioita, joissa tekoäly ei ole vielä pystynyt auttamaan tiimejä. Mutta nyt se voi auttaa kehittämään empatiakykyä”, sanoo Ville Eloranta.

Tutkijoiden kehittämä menetelmä on kolmiosainen. Aluksi tiimiläiset täyttävät kyselyn, jonka perusteella voidaan selvittää työntekijöiden keskinäistä dynamiikkaa valikoitujen, faktorianalyyseihin perustuvien mittareiden avulla. Toisessa vaiheessa tarkastellaan eri ihmisten profiilien soveltuvuutta ja soveltumattomuutta suhteessa toisiinsa.

“Työkalu voi nostaa esiin esimerkiksi konflikteja tai kitkaa laukaisevia tekijöitä kahden tiimiläisen tai koko tiimin välillä. Toisaalta, se voi myös löytää eräänlaisen voimaparin, jossa toinen syöttää toiselle ideoita ja toinen lähtee viemään niitä eteenpäin”, Nurmi sanoo.

Viimeinen vaihe on työpaja, jossa  tiimiläisten kanssa tehdään kasvotusten reaaliaikaisia simulaatioita, tuetaan tiimejä mahdollisissa vuorovaikutushaasteissa sekä autetaan ymmärtämään, miksi tiimiläiset eivät ehkä ymmärrä toisiaan.

Tällä on tiimien tehokkuuden kannalta valtava merkitys: tutkimusten perusteella luottamus tekee tiimeistä jopa 285 % tehokkaampia. Tekoälyn tunnistamista mahdollisista ristiriidoista voidaan myös keskustella jo etukäteen – ennen niiden syntymistä.

“Työkalu on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin”, Nurmi sanoo.

Tekoäly voi myös antaa jokaiselle tiimin jäsenelle yksilölliset kehittämisehdotukset kyseisen tiimin jäsenenä, tai se saattaa analysoida johtoryhmän jäsenten välisiä eroja esimerkiksi suhtautumisessa uuden teknologian käyttöönottoon.

Kuka suojelee, kuka vapaamatkustaa, kuka kuormittuu?

Kun tiimeihin on lisätty diversiteettiä eli erilaista ajattelua, se on voinut johtaa taisteluihin ja ongelmiin ymmärtämisen kanssa. Tutkijoiden mukaan on tyypillistä, että monialaisissa ja -kulttuurisissa tiimeissä konfliktit kärjistyvät, innovatiivisuus kärsii ja luovuus pysähtyy, vaikka samalla erilaisuudessa piilee innovatiivisuuden siemen.

“Sovellus on kehitetty ratkaisemaan tiimikonfliktien paradoksi. Yhtäältä haluamme, että tiimeissä on konflikteja, ja niissä uskalletaan olla eri mieltä ja haastaa. Mutta toisaalta konflikti ei saa kohdistua henkilöön tai prosessiin”, Eloranta sanoo.

Osallistujille tulee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus, jolloin he haluavat myös nähdä ja kuulla muita

Ville Eloranta

Menetelmässä määriteltyjä tiimin sisäisiä roolituksia ovat esimerkiksi suojelija, innovoija, eteenpäin viejä, tiimin henkilökemiasta huolehtiva välittäjä ja laadun tarkkailija, joka varmistaa, että tiimi tekee oikeita asioita. Roolien avulla voidaan vetää johtopäätöksiä yhteistyötä tukevista ja sitä hankaloittavista elementeistä, kuten vapaamatkustamisen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksista, sekä mahdollisista kuormitustekijöistä.

“Osallistujille tulee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus, jolloin he haluavat myös nähdä ja kuulla muita”, Eloranta sanoo. 

Menetelmää on tutkittu erityisesti Nurmen ja Elorannan kymmenen vuoden ajan johtamassa Aalto-yliopiston IDBM-ohjelmassa (International Design Business Management). Nurmi vetää myös Business Finlandin rahoittamaa kaksivuotista hanketta “Human-AI Collaboration and Leadership – Shaping the Future of Work”, jossa tutkijat hyödyntävät tekoälyä sekä johtamisen että sosiaalisten taitojen kehittämisen välineenä. Projektissa ovat mukana muun muassa Hanken, Futurice, Kemira, Terveystalo, Työelämän tutkimusyhdistys, Aalto EE ja Tekniikan Akateemiset (TEK). Terveystalossa on koulutettu ja koulutetaan projektin aikana kymmenittäin tiimejä, jotka tulevat Suomen suurimmista organisaatioista.

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa...

Niina Nurmi vetää konsortiohanketta, jossa TeamTwins-työkalua käytetään yhdenvertaisuuden edistämiseen monikulttuurisissa tiimeissä. Lue lisää
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.

Yhteystiedot:

Ville Eloranta

Senior University Lecturer
T307 Dept. Industrial Engineering and Management
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä keski-ikäinen mies tummassa puvussa ja sinisessä solmiossa vaalealla violetilla taustalla.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Björn Ottersten nimitettiin Aalto-​yliopiston hallitukseen 

Hanna Sievinen jatkaa hallituksessa toiselle kolmivuotiskaudelle. 
Magneettikuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa toinen henkilö kertoi henkilökohtaisia tarinoita ja sai niihin palautetta. Matti Ahlgren, Aalto University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla

Neurotieteen tutkijat ovat ottaneet asiakseen selvittää, miten narsistiset piirteet vaikuttavat empatian kokemiseen arkielämää jäljittelevässä tilanteessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että niillä, joilla on paljon narsistisia piirteitä, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla. Jos taas narsistisia piirteitä on vähän, empatiaan liittyvissä aivoalueissa on nähtävissä enemmän samankaltaista aktivoitumista. Erot havaittiin alueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan eli kykyyn ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita.
Ilmakuva kaarevasta tiilikampusrakennuksesta, poluista, puista ja järvestä usvaisessa valossa
Nimitykset, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Etsimme uutta rehtoria

Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Harvoja mäntyjä avoimella suolla kirkkaan taivaan alla, metsälinja taustalla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.