Viisi asiaa, jotka jokaisen kuluttajan on hyvä ymmärtää sähkön kysynnästä ja tuotannosta

Energiamarkkinoihin erikoistunut työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta avaa sähköntuotannon herkkää nuoralla tanssia.
 

1. Tuuli heiluttelee sähkön hintoja aiempaa enemmän

   Jos ilmastonmuutoksen hillintä otetaan vakavasti, tulee kivihiilen, maakaasun ja öljyn käyttöä vähentää ripeästi. Suomi on tässä sähköntuotannon muutoksessa ollut edelläkävijöiden joukossa; fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset on meillä jo pitkälti ajettu alas. Tilalle on rakennettu pääasiassa tuulivoimaa, jota Suomen sähköntuotantokapasiteetista onkin nyt jo yli kolmannes. Vaikka töpselistä tuleva sähkö on meille kuluttajille samaa tavaraa tuotantotavasta riippumatta, tuotannon muutokset vaikuttavat meistä kaikkiin sähkömarkkinoiden kautta.

   Aiemmin lyhyen aikavälin hinnat Suomessa vaihtelivat lähinnä kalenterin ja kellon mukaan. Kun tuotantokoneisto oli lähes sama kesät talvet, sähkön hinnat määräytyivät kulutuksen mukaan: kylmänä talvipäivänä sähköä kuluu lämmitykseen enemmän kuin kesällä. Nykyään hinnat heiluvat enemmän tuulen mukaan. Talven tuulisina hetkinä muun tuotannon tarve vastaakin enää kesän lukemia ja hinnat ovat usein sen mukaiset. Toisaalta jos tuulee vähemmän, tilalle ei olekaan tarjolla muuta tuotantoa ja hinnat voivat nousta aiempaa korkeammalle. Sähkön markkinahinta oli nollassa tai jopa sen alle noin kymmenesosan tunneista vuonna 2024 ja toisaalta yli 10 senttiä per kilowattitunti suunnilleen yhtä usein. 2000-luvun alussa nollahintoja ei ollut lainkaan ja kalliimmat hinnat rajoittuivat erityisen kylmille talviviikoille.

2. Tuotannon ja kulutuksen tasapainoa on nyt vaikeampi ylläpitää – mistä uudet ratkaisut?

   Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla tasapainossa koko ajan, jos halutaan välttää sähkökatkot. Pienet horjahdukset saattavat aiheuttaa isoja ongelmia koko yhteiskuntaan, kuten nähtiin keväällä 2025 Espanjassa, jossa sähköt katkesivat puolen päivän ajaksi lähes koko maassa: kaupat ja ravintolat suljettiin, metro ja junat eivät kulkeneet ja pankkikorttejakaan ei voinut käyttää. 

   Iso osa tasapainon ylläpidosta on Suomessa ja muualla Euroopassa annettu markkinoiden tehtäväksi: tasapaino haetaan sähkön hintojen muutoksien avulla. Aiemmin sähkömarkkinoilla kuluttajat käyttivät sähköä varsin vapaasti ja sähköntuotanto teki tarvittavaa tasapainotustyötä. Mikäli sähkön kulutus kasvoi, nousi sähkön hinta riittävän korkealle, jotta ylimääräistä tuotantoa saatiin mukaan markkinalle. Kun kulutus väheni, laskivat sekä hinnat että tuotanto. Vesivoima ja fossiiliset polttoaineet mahdollistivat nopeat säätöliikkeet tuotannossa. 

   Nyt olemme uuden edessä. Tasapainotusta on haettava erilaisista ratkaisuista, kuten sähkön varastoinnista sähköakkujen avulla. Uusien ratkaisujen kehittäminen on kuitenkin vielä alkutaipaleella, ja siksi katse ainakin lyhyellä aikajänteellä kääntyy väistämättä sähkön käytön jouston lisäämiseen eli kuluttajien omaan toimintaan: tutkimusten valossa kohtuullisen pienetkin muutokset sähkön kulutuksessa voivat auttaa paljon hintojen tasapainottamisessa ja lopulta sähkökatkojen välttämisessä. 

3. Pitkällä aikavälillä uusiutuvat energialähteet vähentävät hintariskejä 

   Äkkiseltään voisi ajatella, että tuulen aiheuttama hintojen heilunta yksinomaan lisää epävarmuutta tulevasta. Tämä pitääkin paikkaansa lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin isommat epävarmuudet pitkän aikavälin sähkönhintoihin ovat tulleet fossiilisten polttoaineiden hintamuutosten seurauksena. Kun Venäjältä Eurooppaan virrannut halpa fossiilinen energia katkaistiin, vaikutus tuntui myös Suomessa, koska olemme kytköksissä muuhun Eurooppaan sähkönsiirtoyhteyksien kautta. Joskus tulevaisuudessa, kun emme enää käytä fossiilisia polttoaineita, hinnat heiluvat enää ennustettavasti säätilojen mukaan ja geopolitiikan muutoksien vaikutus vaimenee.

4. Huomio kiinnittyy helposti negatiiviseen – aktiiviset kuluttajat hyötyvät vaihtelevista hinnoista

   Hetket, jolloin sähkö on kallista, päätyvät uutisiin: “Tunnin saunominen voi maksaa jopa viisi euroa!” Uutisoinnin arvoista on harvemmin se, että pörssisähköä käyttävät kuluttajat, jotka voivat sopeuttaa sähkönkäyttöään, hyötyvät vaihtelevista hinnoista. Kun lähes ilmaista sähköntuotantoa on tarjolla runsaasti, painuvat sähkön hinnat nollaan ja välillä sen allekin. Sähköautoilija säästää lataamalla halpojen tuntien aikana, älykäs lämpöpumppu hyödyntää automaattisesti halvimmat hetket lataukseen.

   Kaikki eivät kuitenkaan voi sopeuttaa kulutustaan sähkön hintojen mukaan, kuten vuoden 2022 energiakriisi opetti. Sähkö on välttämättömyyshyödyke, jota ilman ei nyky-yhteiskunnassa tulla toimeen. Esimerkiksi sähkölämmittäjällä ei ole joustovaraa loputtomiin. Monille kuluttajille varmempi vaihtoehto voikin olla kiinteähintainen sähkösopimus, jolla mahdollisesti korkeammasta hinnasta huolimatta saa varmuutta omaan talouteen ja rauhallisemman mielen. 

5. Energiamurros hidastuu, kun epävarmuus tulevasta saa kaikki rahojaan ajattelevat varovaisiksi

   Kannattaako kotiin ostaa sähköauto vai villasukat? Pitäisikö tulevaksi talveksi ottaa kiinteähintainen sähkösopimus vai hakea halvan pörssisähkön aikoja? Epävarmuus vaikeuttaa niin yksityisen kuluttajan kuin suurten markkinatoimijoiden päätöksentekoa. 

   Sähkömarkkinoidemme muutosten lisäksi koko maailma on epävakaassa tilassa ja Suomenkin lähialueilla on nähty energiainfrastruktuurin epätyypillisiä vaurioitumisia. Vaikka Suomessa on hyvin varauduttu teknisesti erilaisiin kehityspolkuihin, vaikuttaa epävarmuus markkinoiden kautta. Sähköä suurkuluttavat teollisuusyritykset ovat huolissaan mahdollisesti kohoavista energian hinnoista ja toisaalta tuotantoinvestointeja miettivät sähköntuottajat näkevät riskejä pitkäaikaisessa matalien hintojen ajassa. Epävarmuus saa kaikki varovaisiksi. Hidas puhdas siirtymä on haitaksi paitsi ympäristölle myös Suomen taloudelle.
    

Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi lokakuussa 2025 merkittävän rahoituksen tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmien monitieteiseen tutkimukseen keskittyvälle hankkeelle. Hankkeessa kehitetään sähkön tuotannon ja kysynnän ennustus- ja säätömahdollisuuksia, sähköjärjestelmien sopeutumiskykyä ja huoltovarmuutta sekä markkinamekanismeja tulevaisuuden sähköenergiajärjestelmää varten. Hanketta johtaa Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation professori Heikki Mannila ja tutkimusryhmään kuuluu myös Iivo Vehviläinen.