Vesitekniikan hackathonissa parannettiin pääkaupunkiseudun viemäriverkon toimivuutta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tarjosi eksoottiset koodauspuitteet ja merkityksellisiä tavoitteita kolmellekymmenelle Aalto-yliopiston vesitekniikan ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijalle viikonlopun vesihackathissa.
Pääkaupunkiseudulla on noin 3000 km jätevesiviemäreitä ja 500 jätevedenpumppaamoa. Tämä viemäröintijärjestelmä ohjaa kaikki jätevedet HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoille, jossa ne puhdistetaan erittäin tehokkaasti. Järjestelmään päätyy myös sadevettä, jota ei tarvitsisi ollenkaan puhdistaa. Tämä kuormittaa viemäröintijärjestelmää ja jätevedenpuhdistamoita. Energiaa ja puhdistuskemikaaleja käytetään osin turhaan.
Pahimmillaan jätevettä päätyy käsittelemättömänä ylivuotoina vesistöön. Laajassa maanalaisessa järjestelmässä on kuitenkin hyvin vaikeaa löytää ongelmakohtia ja kohdentaa saneeraustoimia tehokkaasti. Hackathonviikonlopun haastava tehtävä oli kehittää uusia ideoita viemäriverkoston hallintaan. Käytettävissä oli valtava määrä dataa llmatieteenlaitoksen sadetutkilta sekä HSY:n jätevesiverkoston automaatiojärjestelmästä.
Teekkarit ryhmissä vesiasiantuntijoina
Ratkaisuja etsittiin viidessä ryhmässä, joissa teekkareiden roolina oli toimia tekniikka-asiantuntijoina. Sunnuntaina 48 tunnin tiukan puristuksen jälkeen kaikilla ryhmillä oli kasassa hyödyllisiä ideoita ja työkaluja muun muassa viemärivuotojen tai -tukosten paikallistamiseen tai viemäriverkoston parempaan hallintaan kartta- ja visualivointisovellusten avulla. Parhaana työnä palkittiin ryhmä, joka esitteli vaikuttavan työkalun poikkeama-analyysien tekemiseen automatisoidusti eri tietokannoista. HSY lähtee työstämään hackathonin ratkaisuja eteenpäin.
Hachathon oli osa HSY:n ÄlykäsVesi -projektia, jonka tavoitteena on parantaa vesihuollon resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös rakentaa työkalut modernin vesihuollon tuottaman kasvavan tietomäärän hallintaan.
Lue lisää uutisia

Älyrakennukset, käyttäjäkokemus ja kestävyys: Talotekniikan avainasema 2030
Talotekniikka 2030 -ryhmän perustamisen pontimena oli rakentamisen muutos yhä teknisemmäksi ja siitä seuraava tarve muuttaa vakiintuneita toimintatapoja ja talotekniikan asemaa. Talotekniikan rooli rakentamisen arvoketjussa -tutkimus pureutui näihin ydinkysymyksiin. Haastattelimme tutkimuksen tekijöitä.
Veera Repka: Otaniemi-kuplaan imautuu helposti mukaan
"Jos joku kävelisi kengissäni samalla tapaa opintojen alkuvaiheessa, toivoisin, että hän ei yrittäisi heti saavuttaa kaikkea. Itselleen voi antaa aikaa ja käydä omalla painollaan asioita läpi."
Kauppakorkeakoulun dekaani: Jaamme huolen opiskelijoiden jaksamisesta
Haluamme varmistaa, etteivät opiskelijat uuvu opintojen aikana.