Uutiset

Verkostoyliopisto FITech sai lisäaikaa maksuttomille ICT-kursseille

Tietotekniikan alan kaikille avoimia kursseja jatketaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä vuoden 2023 loppuun.
Henkilö seisoo kädet puuskassa seinän edessä, jolle on heijastettu virtapiirejä esittävä kuva ja katselee tyynen näköisenä poispäin kamerasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt lisäaikaa FITech-verkostoyliopiston ICT-hankkeelle. Suomalaisten tekniikan alan yliopistojen ICT-kursseja voi siis suorittaa FITechin kautta maksuttomasti kaksi vuotta pidempään, sillä aiemman rahoituspäätöksen mukaan hanke olisi päättynyt tämän vuoden lopussa.

Opinnot järjestetään jatkossakin yliopistojen syys-, kevät- ja kesälukukausien aikana, minkä lisäksi osalle kursseista on jatkuva haku ja niitä voi opiskella itsenäisesti oman aikataulun mukaan. Tarjonnassa on alkeis- ja keskitason kursseja eri alojen asiantuntijoille ja alanvaihtajille sekä syventävän tason kursseja ICT-alan ammattilaisille. Osa kursseista soveltuu myös lukiolaisille.

Tietoteknistä osaamista tarvitaan monilla aloilla

Aalto-yliopiston koordinoiman FITechin ICT-hanke käynnistyi vuonna 2019 saatuaan runsaan 10 miljoonan euron rahoituksen OKM:ltä. Hankkeen tavoitteena on ollut paikata ICT-alan kansallista osaaja- ja osaamispulaa avaamalla yliopistojen tutkinto-opintotarjontaa maksuttomasti kaikille kiinnostuneille.

Tarve elämänlaajuiselle oppimiselle kasvaa edelleen, ja lisäajan turvin FITech-opintoja voidaan tarjota yhä suuremmalle joukolle kiinnostuneita opiskelijoita.

”Hankekauden alussa meni jonkin verran aikaa koulutustarjonnan muovaamiseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen. Toiminta on nyt saatu hyvin käyntiin, mutta osaajapula on edelleen olemassa, ja ICT-alan lisäksi tietoteknistä osaamista tarvitaan myös muilla aloilla. Siksi haimme hankkeelle jatkoaikaa”, kertoo projektipäällikkö Katri Ventus.

Ohjelmistoalaa edustavan Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha sanoo toimialan kasvun olevan niin vahvaa, että lähivuosina alalle voidaan tarvita jopa 10 000 osaajaa lisää. Elämänlaajuinen oppiminen on yksi keino ratkaista osaajapula.

”Alanvaihtajat, jotka opiskelevat uutta samalla hyödyntäen aiempaa osaamistaan ovat yksi mahdollistaja sille, että toimialalla tapahtuu kasvua. He ovat osa sitä pakettia, jolla paikataan tätä osaajapulaa”, Roiha toteaa.

Digiosaamisen kehittäminen on ajankohtaista myös teknologiateollisuuden yrityksissä, ja FITech ICT -hankkeen lisäaika tulee tarpeeseen, toteaa Teknologiateollisuus ry:n innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi.

”Tarve digitalisaatioon liittyvälle osaamiselle ei ole vähenemässä, päinvastoin. Digitalisaatio mahdollistaa uusia palveluja, liiketoimintamalleja ja teknologioita. Jatkuvan oppimisen ja työelämässä jo olevien osaamisen kehittämisen merkitys korostuvat entisestään. Pelkästään teknologiateollisuuden osaamis- ja osaajatarpeiden näkökulmasta tarvetta olisi vuoteen 2030 jatkuvalle yhteiselle ICT-alan osaamisohjelmalle.”

Hakuprosessi helpommaksi, kursseja viety verkkoon

FITech ICT -hankkeessa on muun muassa kehitetty matalalla kynnyksellä opiskeltavien, kaikille avoimien verkkokurssien tarjontaa sekä selvitetty tapoja, joilla aikuisopiskelijat voivat parhaiten oppia työn ohessa.

”Saavutettavuus on meille tärkeää: Olemme helpottaneet hakuprosessia ja kiinnittäneet huomiota selkeisiin kurssikuvauksiin. Useat kurssit ovat tarjolla verkossa ilman aika- ja paikkasidonnaisuutta, jotta aikuisopiskelija pystyy suunnittelemaan omaa ajankäyttöään mahdollisimman pitkälle”, Katri Ventus sanoo.

ICT-kurssien lisäksi vuoden 2023 loppuun asti on tarjolla opintoja energiavarastoinnista ja -konversiosta sekä 5G-teknologiasta. FITech Turku -hankkeen tutkinto-opiskelijoille tarkoitettujen sivuaineopintojen suorittaminen on mahdollista kuluvan lukuvuoden loppuun saakka.

Lisätiedot:

Katri Ventus
Operatiivinen päällikkö & FITech ICT -projektipäällikkö
katri.ventus(at)fitech.io
+358 50 511 3276

 

FITech on tekniikan alan yliopistojen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on ohjata osaajia Suomen kasvualoille ja vastata tekniikan alalla nouseviin osaajatarpeisiin. Verkoston jäsenyliopistoja ovat Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry.

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski / Aalto-yliopisto

Kolme ihmistä kävelee vierekkäin alas portaita.

FITech-verkostoyliopisto

Opiskele suomalaisten tekniikan alan yliopistojen kursseja maksutta. Kurssit soveltuvat niin aikuis- kuin tutkinto-opiskelijoillekin.

Opiskelu Aallossa
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.