Uutiset

Väkivallan koreografia

Valokuvaaja Harri Pälviranta on vuosikymmeniä keräillyt väkivaltaisia valokuvia, eikä tiennyt mitä tehdä niillä. Tutustu valokuvaajan motiiviin analysoida ja ymmärtää väkivaltaa yhdistämällä vanhat kuvat uusiin.
Black and white image of two men carrying an unconscious man
Harri Pälviranta: Choreography # 4 Archival ink print, mounted on composite aluminium, 2020

Harri Pälvirannan, Aallon alumnin näyttely "Väkivallan koreografia" oli lokakuussa esillä Latvian valokuvamuseossa. Pälviranta on kerännyt ja työstänyt jo pitkään kuvia väkivaltaisista mielenosoituksista, rasistisista hyökkäyksistä ja tappeluista. 

Miten valitsit juuri tämän teeman kuvillesi ja näyttelyyn?

Olen pitkään työskennellyt väkivallan ja kuvallisuuden suhdetta pohtien, lähestynyt valokuvan ja väkivallan toisiinsa kietoutunutta ja sitoutunutta luonnetta erilaisilta katsantokannoilta. Uudessa Väkivallan koreografia -kokonaisuudessani toimin liki yhdeksänkymmenen vuoden aikaskaalalla: pistän vuonna 1936 kuvatun uutiskuvan koskettamaan 2019 tehtyä post-dokumentaarista kuvaa.

Pohdin valokuvia erityisesti muodon tasolla: millaisina ruumiin liikkeet piirtyvät kuviin, kuinka väkivaltainen kosketus kuvallistuu niin menneessä kuin tässä hetkessä. Hankkeen taustalla on joukko kuvia, joita olen vuosien varrella ostanut. Siten projekti ei ole lähtenyt liikkeelle käsitteellisistä pohdinnoista, vaan sitä ikään kuin ehdottivat kuvat itse: koska pöydälläni lojui vuodesta toiseen minua vaivaavia kuvia, niille oli parasta tehdä jotain.

Hanke on ollut itselleni haastava, sillä en ole missään vaiheessa oikein ymmärtänyt mitä olen tekemässä. Pikemminkin kyse on ollut jonkinlaisesta periksi antamisesta: historialliset väkivaltaa esittävät kuvat kiinnostavat minua, joten on ollut loogista antautua niille. Itse luulen, että epävarmuuteni on tässä tilanteessa minulle tarpeellista. On hyvä rohkaistua tekemään julki jotain sellaista, jota en hallitse täysin. 

Miten päädyit Latviaan esittelemään projektin?

Olen tehnyt yhteistyötä Latvian valokuvataiteen museon kanssa aiemminkin, kerran yhteisnäyttelyn tiimoilta ja kerran olin siellä vetämässä työpajan. Näinhän osa taidemaailmaa toimii: se perustuu sosiaalisiin suhteisiin. Riika ei ole nykytaiteen keskus eikä hanke ole taloudellisesti rikastuttava, mutta museossa on töissä hienoja ihmisiä ja lisäksi tilana se on erityinen. 

On hienoa työskennellä tahojen kanssa, jotka haluavat esittää sellaista nykyvalokuvataidetta, joka pohtii vaikeita asioita. Koen kuuluvani hieman reunamilla toimiviin tekijöihin. Olen aina iloinen ja onnellinen, jos työtäni kohtaan osoitetaan kiinnostusta.  

Mikä sinua valokuvaajana kiinnostaa eniten ja mitä haluat kuvissasi tuoda erityisesti esiin?

Näen nykytaiteen alueena, jossa on tilaa ja mahdollisuus pohtia maailmaa ja ihmisen toimintaa itseisarvoisesti ilman, että täytyy päätyä johonkin selkeään lopputulemaan. Ja että kuvataiteen kautta voi ilmaista epäpuhtaita huomioita ja ajatuksia. Mitä tulee joihinkin tiettyihin teemoihin, minua kiinnostaa monen monituiset asiat, mutta kuvallisesti olen keskittynyt erityisesti väkivallan tarkasteluun.

Väkivallan voi ajatella olevan monikollinen: se on esimerkiksi inhimillisen toiminnan alue, käsitteellistys ja tarkastelutapa. Tuollaisena monimuotoisena asiana sitä ilmenee kaikkialla. Väkivallan maailmoihin sukeltaminen ruokkii itseään: kun pääsee vähän vihille, haluaa tietää enemmän. Ja mitä syvemmälle menee, sitä enemmän aukeaa uutta. Olen ikään kuin väkivallan kierteessä… Kuvat ovat tapa oleilla väkivallan kanssa. Tapa ymmärtää sitä.
 

Latvian Museum of Photography

Harri Pälvirannan kotisivu

Picture of Latvian Museum of Photography from the inside of Harri Palviranta's exhibition.
Latvian valokuvamuseo, Riika, Latvia 8.10.–8.11.2020. Kuva: Linda Muižniece
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Aalto Squad students on campus
Opinnot Julkaistu:

Hakijoiden määrä Aalto-yliopistoon kasvoi kevään toisessa yhteishaussa

Suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattikoulutuksiin oli 13 500 hakijaa
Hymyilevä Raili Pönni seisoo neuvotteluhuoneessa, taustalla näkyy ikkunasta Dipolin piha-aluetta.
Nimitykset Julkaistu:

Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi on nimitetty Raili Pönni

Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.