Uutiset

Väkivallan koreografia

Valokuvaaja Harri Pälviranta on vuosikymmeniä keräillyt väkivaltaisia valokuvia, eikä tiennyt mitä tehdä niillä. Tutustu valokuvaajan motiiviin analysoida ja ymmärtää väkivaltaa yhdistämällä vanhat kuvat uusiin.
Black and white image of two men carrying an unconscious man
Harri Pälviranta: Choreography # 4 Archival ink print, mounted on composite aluminium, 2020

Harri Pälvirannan, Aallon alumnin näyttely "Väkivallan koreografia" oli lokakuussa esillä Latvian valokuvamuseossa. Pälviranta on kerännyt ja työstänyt jo pitkään kuvia väkivaltaisista mielenosoituksista, rasistisista hyökkäyksistä ja tappeluista. 

Miten valitsit juuri tämän teeman kuvillesi ja näyttelyyn?

Olen pitkään työskennellyt väkivallan ja kuvallisuuden suhdetta pohtien, lähestynyt valokuvan ja väkivallan toisiinsa kietoutunutta ja sitoutunutta luonnetta erilaisilta katsantokannoilta. Uudessa Väkivallan koreografia -kokonaisuudessani toimin liki yhdeksänkymmenen vuoden aikaskaalalla: pistän vuonna 1936 kuvatun uutiskuvan koskettamaan 2019 tehtyä post-dokumentaarista kuvaa.

Pohdin valokuvia erityisesti muodon tasolla: millaisina ruumiin liikkeet piirtyvät kuviin, kuinka väkivaltainen kosketus kuvallistuu niin menneessä kuin tässä hetkessä. Hankkeen taustalla on joukko kuvia, joita olen vuosien varrella ostanut. Siten projekti ei ole lähtenyt liikkeelle käsitteellisistä pohdinnoista, vaan sitä ikään kuin ehdottivat kuvat itse: koska pöydälläni lojui vuodesta toiseen minua vaivaavia kuvia, niille oli parasta tehdä jotain.

Hanke on ollut itselleni haastava, sillä en ole missään vaiheessa oikein ymmärtänyt mitä olen tekemässä. Pikemminkin kyse on ollut jonkinlaisesta periksi antamisesta: historialliset väkivaltaa esittävät kuvat kiinnostavat minua, joten on ollut loogista antautua niille. Itse luulen, että epävarmuuteni on tässä tilanteessa minulle tarpeellista. On hyvä rohkaistua tekemään julki jotain sellaista, jota en hallitse täysin. 

Miten päädyit Latviaan esittelemään projektin?

Olen tehnyt yhteistyötä Latvian valokuvataiteen museon kanssa aiemminkin, kerran yhteisnäyttelyn tiimoilta ja kerran olin siellä vetämässä työpajan. Näinhän osa taidemaailmaa toimii: se perustuu sosiaalisiin suhteisiin. Riika ei ole nykytaiteen keskus eikä hanke ole taloudellisesti rikastuttava, mutta museossa on töissä hienoja ihmisiä ja lisäksi tilana se on erityinen. 

On hienoa työskennellä tahojen kanssa, jotka haluavat esittää sellaista nykyvalokuvataidetta, joka pohtii vaikeita asioita. Koen kuuluvani hieman reunamilla toimiviin tekijöihin. Olen aina iloinen ja onnellinen, jos työtäni kohtaan osoitetaan kiinnostusta.  

Mikä sinua valokuvaajana kiinnostaa eniten ja mitä haluat kuvissasi tuoda erityisesti esiin?

Näen nykytaiteen alueena, jossa on tilaa ja mahdollisuus pohtia maailmaa ja ihmisen toimintaa itseisarvoisesti ilman, että täytyy päätyä johonkin selkeään lopputulemaan. Ja että kuvataiteen kautta voi ilmaista epäpuhtaita huomioita ja ajatuksia. Mitä tulee joihinkin tiettyihin teemoihin, minua kiinnostaa monen monituiset asiat, mutta kuvallisesti olen keskittynyt erityisesti väkivallan tarkasteluun.

Väkivallan voi ajatella olevan monikollinen: se on esimerkiksi inhimillisen toiminnan alue, käsitteellistys ja tarkastelutapa. Tuollaisena monimuotoisena asiana sitä ilmenee kaikkialla. Väkivallan maailmoihin sukeltaminen ruokkii itseään: kun pääsee vähän vihille, haluaa tietää enemmän. Ja mitä syvemmälle menee, sitä enemmän aukeaa uutta. Olen ikään kuin väkivallan kierteessä… Kuvat ovat tapa oleilla väkivallan kanssa. Tapa ymmärtää sitä.
 

Latvian Museum of Photography

Harri Pälvirannan kotisivu

Picture of Latvian Museum of Photography from the inside of Harri Palviranta's exhibition.
Latvian valokuvamuseo, Riika, Latvia 8.10.–8.11.2020. Kuva: Linda Muižniece
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi opiskelijaa opiskelemassa. Kuva: Aalto-yliopisto / Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Henkilöstöä arvostava johtaminen lisää työhyvinvointia

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla.
Maria Joutsenvirta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

U-teoria – Miten johdetaan tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus syntyy?

Luovat ihmiset, kuten taiteilijat ja tieteilijät, keksivät ja luovat uutta astumalla näkyvästä maailmasta näkymättömään mielikuvituksen maailmaan ja sieltä takaisin näkyvään. Tätä luovuuden edellyttämää herkkyyttä ja intuitiota voi oppia ja edesauttaa.
Alustatalouden faktat ja myytit -podcastin toista tuotantokautta vetävät Aalto-yliopiston professorit Robin Gustafsson ja Timo Seppälä, juontaa William von der Pahlen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Alustatalouden faktat ja myytit -podcast sukeltaa alustatalouden saloihin

Uusi tuotantokausi: Aalto-yliopiston asiantuntijat ja vaihtuvat vieraat keskustelevat alustataloudesta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
Ville Vuorinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ville Vuorinen: Hengitysilman parantaminen on avain pandemian torjuntaan

Korona leviää ilmateitse, ja siksi sitä ei pysäytetä käsien pesulla, sanoo apulaisprofessori Ville Vuorinen. Paukut pitäisi pistää ilmahygieniaan, ja siinä tarvitaan sekä tehokasta ilmanvaihtoa että oikeanlaisia maskeja.