Uutiset

Väitös: Suuret energiayhtiöt ovat tärkeässä roolissa energiajärjestelmän murroksessa

Suurten energiayhtiöiden merkitys on kasvanut uusiutuvan energian edistämisessä, osoittaa Eeva-Lotta Apajalahden väitöstutkimus.

Suurten energia-alan toimijoiden mukaantulolla voi olla positiivisia vaikutuksia uuden teknologian ympärille syntyvälle liiketoiminnalle, kuten aurinkoenergialle. Eeva-Lotta Apajalahti kutsuu näitä laajempia vaikutuksia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 8. kesäkuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan ”positiiviseksi läikkymiseksi”, mikä usein unohdetaan kestävyysmurroksen tutkimuksessa.

”Suurten mukaantulo voi sysätä energiamurroksen aivan uudelle tasolle. Nämä energiayhtiöt pystyvät muokkaamaan teknologisia kenttiä luomalla odotuksia ja vahvistamalla teknologian hyväksyttävyyttä taloudellisesti kannattavana. Lisäksi ne laajentavat rajoja, luovat resursseja ja uusia alliansseja, sekä muokkaavat yhteisiä pelisääntöjä ja toimivat sillanrakentajina yhdistäen luovasti uutta ja vanhaa teknologiaa ja infrastruktuuria”, Apajalahti kertoo.

Apajalahti tutkii kahden suuren suomalaisen energiayhtiön liiketoimintaa, erityisesti uusien, kestävää kehitystä edistävien tuotteiden kehittämistä sekä nykyisen liiketoiminnan ja organisaatiorakenteiden syntyä.

Aiempi tutkimus usein olettaa, että suuret energiayhtiöt menettävät markkina-asemansa uusille toimijoille, jotka tuovat haastavia ja radikaaleja innovaatiota markkinoille. Lisäksi aiempi tutkimus on tuonut esiin, kuinka suuret energia-alan toimijat käyttävät valtaa lobatakseen ja vesittääkseen kestävyysmurrosta suojellakseen omaa etuaan. Tunnettu esimerkki on Saksa, jossa suuret yhtiöt tippuivat nopeasti aurinkoenergian kentältä, käräjöivät ja lobbasivat fossiilisten energialähteiden puolesta sekä ydinvoiman sulkemista vastaan.

”Saksan esimerkki ei kuitenkaan ole yleistettävissä kaikkiin suuriin energiayhtiöihin”, Apajalahti muistuttaa.

Vanhasta luopuminen tuottaa tuskaa

Apajalahti tarkastelee myös energiayhtiöiden perinteistä liiketoimintaa: sähkön ja lämmön tuotantoa sekä niiden jakelua. Vaikka suuret yhtiöt ovat lähteneet uusille liiketoimintakentille, perinteisen liiketoiminnan murtaminen ei ole helppoa vakiintuneille toimijoille.

Historiassa tehdyt investoinnit teknologiaan, eri teknologioiden symbioosit, oppimisvaikutukset ja koordinaatiovaikutukset ovat luoneet vahvan hiili- ja teknologiariippuvuuden, josta irtautuminen on hyvin hankalaa mutta ei mahdotonta. Helsingin Energian esimerkki osoittaa, miten vähittäin kasvavat ja jatkuvat muutospaineet ovat avanneet mahdollisuuksia riippuvuudesta vapautumiseen.

"Helenin hiili- ja teknologiariippuvuus perustuu erittäin tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, sekä sen yhteyteen edullisiin ja korkean energiasisällön omaaviin fossiilisiin polttoaineisiin. Lisäksi yhtiön läheinen suhde kaupunkiin ja kaupungin energian tarpeeseen on edesauttanut riippuvuuden syntyä", Apajalahti sanoo.

Samat tekijät ovat kuitenkin avain riippuvuudesta irtautumiseen. Merkkinä tästä Apajalahti pitää kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä sulkea Hanasaaren voimalaitos ennen sen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Päätös ei kuitenkaan ollut helppo, vaan sitä siirrettiin monta kertaa ennen lopullista päätöstä vuonna 2015.

"Helenin kohdalla muutospaineet tulevat kasvamaan jatkossakin, sillä hallitus päätti huhtikuussa kieltää hiilenkäytön vuonna 2029. Kyseessä ei ole enää vain Hanasaaren vaan myös Salmisaaren voimalaitoksen kohtalo", Apajalahti toteaa.

Apajalahden väitöskirja ”Large energy companies in transition – From gatekeepers to bridge builders” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 8. kesäkuuta 2018.

Lisätiedot
Eeva-Lotta Apajalahti
[email protected]
tel. +358 50 524 5458

Väitöskirja (aaltodoc.aalto.fi)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.