Uutiset

Väitös: Suomi ei pärjää kilpailussa ulkomaisista aluepääkonttoreista

Aluepääkonttorit on siirretty Ruotsiin tai lähemmäs vastuumaita kuten Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan, käy ilmi Iiris Saittakarin väitöstutkimuksesta.

Kansainväliset yritykset keskittävät johtamistoimintojaan aluepääkonttoreihin, joiden vastuulla on useita maita, esimerkiksi Pohjoismaat tai Itä-Eurooppa. Aluepääkonttoreiden sijainnilla on merkittäviä vaikutuksia kohdemaalle, sillä ne tarjoavat korkeapalkkaisia työpaikkoja. Maat myös hyötyvät hyvästä maineesta investointien kohteena, ja siksi pääkonttoreista kilpaillaan kohdemaiden kesken. Tätä ilmiötä tutkii KTM Iiris Saittakari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan.

”Nordean pääkonttorin siirto on nostanut teeman otsikoihin. Tällaiset siirrot ovat kuitenkin harvinaisia – yhtiön pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa”, Saittakari kertoo. ”Aluepääkonttorit ovat puolestaan helposti siirrettävissä maasta toiseen, ja niiden siirto voi luoda huomattavia säästöjä yritykselle.”

Suomi on perinteisesti ollut houkutteleva maa aluepääkonttoreille idänkaupan osaamisen vuoksi. Kuitenkin vain 60 prosenttia 1990-luvun lopulla Suomessa sijainneista aluepääkonttoreista oli saanut pitää vastuunsa joko osittain tai kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti suuret ja myyntiin keskittyneet suomalaiset tytäryritykset saivat pitää vastuunsa aluepääkonttorina. Usein aluepääkonttori on siirretty lähemmäs vastuumaita Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan. Myös Ruotsiin on siirretty useita aluepääkonttoreita Suomesta.

”Aluepääkonttorit ovat pääasiassa myyntikonttoreita, joten ne hyötyvät suurten ostajien ja jälleenmyyjien läheisyydestä. Suomen vientivetoiset teollisuusyritykset eivät vedä aluepääkonttoreita Suomeen”, Iiris Saittakari summaa tutkimuksensa tuloksia.

Iiris Saittakarin väitöskirja ”The location of headquarters: why, when and where are regional mandates located?” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 4. toukokuuta klo 12.

Väitöskirja (aaltodoc.aalto.fi-palvelu)

Lisätietoja:
Iiris Saittakari
p. 045 673 4631
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollannin mukaan matematiikassa tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan.
A man and a woman concentrated, looking upwares towards something interesting
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lähes 18 miljoonaa euroa tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoitus tuo Aalto-yliopistoon kuusi uutta akatemiatutkijan ja 14 tutkijatohtorin tehtävää sekä 23 akatemiahanketta.