Uutiset

Väitös: Suomi ei pärjää kilpailussa ulkomaisista aluepääkonttoreista

Julkaistu:
Aluepääkonttorit on siirretty Ruotsiin tai lähemmäs vastuumaita kuten Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan, käy ilmi Iiris Saittakarin väitöstutkimuksesta.

Kansainväliset yritykset keskittävät johtamistoimintojaan aluepääkonttoreihin, joiden vastuulla on useita maita, esimerkiksi Pohjoismaat tai Itä-Eurooppa. Aluepääkonttoreiden sijainnilla on merkittäviä vaikutuksia kohdemaalle, sillä ne tarjoavat korkeapalkkaisia työpaikkoja. Maat myös hyötyvät hyvästä maineesta investointien kohteena, ja siksi pääkonttoreista kilpaillaan kohdemaiden kesken. Tätä ilmiötä tutkii KTM Iiris Saittakari Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettavassa kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassaan.

”Nordean pääkonttorin siirto on nostanut teeman otsikoihin. Tällaiset siirrot ovat kuitenkin harvinaisia – yhtiön pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa”, Saittakari kertoo. ”Aluepääkonttorit ovat puolestaan helposti siirrettävissä maasta toiseen, ja niiden siirto voi luoda huomattavia säästöjä yritykselle.”

Suomi on perinteisesti ollut houkutteleva maa aluepääkonttoreille idänkaupan osaamisen vuoksi. Kuitenkin vain 60 prosenttia 1990-luvun lopulla Suomessa sijainneista aluepääkonttoreista oli saanut pitää vastuunsa joko osittain tai kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti suuret ja myyntiin keskittyneet suomalaiset tytäryritykset saivat pitää vastuunsa aluepääkonttorina. Usein aluepääkonttori on siirretty lähemmäs vastuumaita Venäjälle, Baltiaan tai Puolaan. Myös Ruotsiin on siirretty useita aluepääkonttoreita Suomesta.

”Aluepääkonttorit ovat pääasiassa myyntikonttoreita, joten ne hyötyvät suurten ostajien ja jälleenmyyjien läheisyydestä. Suomen vientivetoiset teollisuusyritykset eivät vedä aluepääkonttoreita Suomeen”, Iiris Saittakari summaa tutkimuksensa tuloksia.

Iiris Saittakarin väitöskirja ”The location of headquarters: why, when and where are regional mandates located?” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 4. toukokuuta klo 12.

Väitöskirja (aaltodoc.aalto.fi-palvelu)

Lisätietoja:
Iiris Saittakari
p. 045 673 4631
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Peter Liljeroth
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eurooppalainen jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi marraskuussa 2024

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Kaivuri työmaalla kahden rakennuksen välissä, maassa putkia ja muuta metallia.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät ensimmäisen hiilinegatiivisen sideaineen – merkittävä vaikutus infrarakentamisen päästöihin

Biopohjaisella sideaineella voidaan korvata runsaspäästöisen sementin käyttöä infrarakentamisessa.
Professor Maarit Karppinen
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Maarit Karppinen on nimitetty Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n jäseneksi

Aalto-yliopiston epäorgaanisen materiaalikemian professori Maarit Karppinen aloittaa kautensa ERC:n tieteellisen neuvoston jäsenenä 1. tammikuuta 2025.