Uutiset

Väitös: Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii päästökauppaa tehokkaampia keinoja

Väitöstutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä ideologioiden ja vallan merkityksestä ilmastopolitiikassa.
Kuvituskuva: Materials Platform. Photo: Mikko Raskinen
Kuvituskuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

OTM, KTM Lotta Aho tarkastelee kansainvälisen liiketoiminnan alan väitöskirjassaan markkinamekanismien tehokkuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimus käsittelee muuttuvia valta-asetelmia kansallisvaltioiden ja ylikansallisten suuryritysten välillä, uusklassisen taloustieteen hallitsevaa roolia politiikkojen ja toimenpiteiden määrittäjänä, sekä vaihtoehtoja nykyiselle politiikalle.

”Mikäli ilmastonmuutos halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, tarkoittaa se radikaaleja päästövähennyksiä lähitulevaisuudessa. Jotta nämä vähennykset voidaan saavuttaa, on käytettävä muita keinoja kuin markkinamekanismeja. Nykyistä parempi ymmärrys ideologioiden ja vallan merkityksestä ilmastopolitiikassa voi vauhdittaa muutosta kohti ilmastopolitiikkaa, jossa päästöjen vähentäminen olisi politiikan päätavoite”, sanoo Lotta Aho.

Ilmastonmuutos on globaali uhka, jonka torjuminen vaatii välittömiä maailmanlaajuisia toimenpiteitä. Se on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan ennennäkemätön ongelma ihmiskunnan historiassa. Ilmastotiede onkin jo pitkään vaatinut merkittäviä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten välttämiseksi. Vaikka talouskasvun ja päästöjen yhteys on selkeästi osoitettu, on ilmastopolitiikankin päätavoitteena kuitenkin talouskasvu, joka puolestaan estää päästöjen radikaalin vähentämisen.

Tuore väitöskirja tutkii syitä päästöjä kunnianhimoisesti vähentävän ilmastopolitiikan puuttumiselle. Tutkimus havainnollistaa valtavirran taloustieteen ja uusliberaalin ideologian toisiaan vahvistavaa vuorovaikutusta, joka luo pohjan talouskasvua päämääränään pitävälle ilmastopolitiikalle. Tämä puolestaan vahvistaa suuryritysten vaikutusvaltaa kansallisvaltioihin nähden tällaisen ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ilmastopolitiikan tarkastelu osoittaa, että globalisaatio, talouskasvun korostuminen kaiken politiikan päätavoitteena ja myös keinona, sekä erityisesti ylikansallisten suuryritysten poliittisen vaikutusvallan kasvu ovat vaikuttaneet markkinamekanismien valintaan ilmastopolitiikan pääinstrumentiksi.

Energia-ala avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa

Lotta Ahon mukaan tulokset maailman suurimpien öljy- ja sähköyhtiöiden päästö- ja taloustiedoista usean vuoden ajalta osoittavat, että energia-alan päästöt eivät laskeneet tarkastelujakson aikana tilastollisesti merkittävällä tavalla. Näin siitäkin huolimatta, että energia-ala on avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

”Päästöjen kehityksestä ei löytynyt tilastollisesti merkittäviä eroja markkinamekanismeja käyttävien ja käyttämättömien maiden energia-alan yritysten välillä tarkastelujakson aikana. EU:n päästökauppa ei myöskään vähentänyt päästöjä, tai vaikuttanut niiden kehitykseen verrattuna maihin, joissa sitovaa markkinamekanismia ei sovellettu”, Aho sanoo.

Sen lisäksi, että markkinapohjainen sääntely ei vähennä energia-alan päästöjä, ei se myöskään vaikuta negatiivisesti näiden yritysten kannattavuuteen. Onkin todennäköistä, että yritykset ovat suuressa määrin päässeet vaikuttamaan sääntelyyn ja muokkaamaan sitä itselleen edulliseksi ja että yrityksiä on myös ”ylikompensoitu” sääntelyn oletettujen haittojen vuoksi.

”Väitöstutkimukseni löydökset ovat merkittäviä, koska ne haastavat valtavirran taloustieteilijöiden ja yritysten argumentin siitä, että markkinat hoitavat päästöjen vähentämisen tehokkaimmalla tavalla. Ne myös osoittavat, että yritykset voivat käyttää poliittista valtaa sekä estämään lainsäädäntöä että edistämään omia taloudellisia etujaan päästöjen vähentämisen sijaan päästökaupan suunnittelussa”, Lotta Aho sanoo.

OTM, KTM Lotta Ahon väitöskirja tarkastetaan keskiviikkona 17.6.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Steffen Böhm Exeterin yliopistosta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.