Väitöksiä: Lankaa neulansilmään – yhdessä!

Mitä teet, kun paidanhelmasi on ratkennut tai housun vetoketju jumittaa? Korjaatko vaatteen? Aika monen vastaus on ei: sehän maksaa ja vie aikaa, en osaa, eikä minulla ole tarvikkeitakaan. Ainahan voi ostaa uuden tilalle.

Tutkija Marium Durranin mukaan näin ei pitäisi olla, sillä vaatteita voi korjata ja huoltaa yhteisöllisissä työpajoissa.

”Korjauspajat ovat vastaisku kertakäyttöiselle pikamuodille, joka kasvattaa maailman tekstiilijätevuoria”, Durrani sanoo.

Pop-up-tapahtumista jatkuvuuteen

Muotoilun alan väitöstyössään Durrani tutki vaatteiden korjaustapahtumia Suomessa, Skotlannissa ja Uudessa-Seelannissa. Kynnystä osallistumiseen madaltaa se, että työpajoissa saa ompeluoppia ja tarvikkeet löytyvät paikan päältä.

”Yhä useammat nuoret haluavat oppia taitoja, jotka olivat heidän isovanhemmilleen jokapäiväisiä, mutta jotka heidän vanhempansa ovat unohtaneet.”

Osa ilmaistapahtumien osallistujista hakee oppia napinompeluun tai farkkujen paikkaamiseen, osa taas on hyvinkin taitavia käsistään ja haluaa jakaa taitojaan muille. Siinä missä Helsingissä korjauspajat ovat yksittäisiä pop-up-tapahtumia, toiminta on Skotlannissa ja Uudessa-Seelannissa säännöllisempää, kun tapahtumia päästään järjestämään vakiopaikoissa.

”Uudessa-Seelannissa Aucklandin ja Wellingtonin paikallishallinnot tukevat tapahtumia ja antavat niille tiloja. Siellä toiminnan taustalla on yhteisöllinen liike toisin kuin Suomessa, jossa tapahtumia järjestävät yksittäiset vaatesuunnittelijat.”

Skotlannin Edinburghissa mukaan on tuotu vaatteiden kierrätykseen perustuvaa sosiaalista yritystoimintaa.

Ruohonjuuritason vaikuttamista

Oman puseron korjaus roskiin heittämisen sijaan ei muuta maailmaa, mutta se on askel kohti kestävämpää kulutusta.

”Voit saada aikaan muutoksia, vaikka teet sen pienin askelin. Yhdessä tekemisessä on myös voimaa, ja ihmisten on hyvä ymmärtää jokapäiväisten tekojen yhteys laajempiin ekologisiin ongelmiin, kuten tekstiilijätteeseen.”

Kiinnostus kestävään muotiin on kasvanut viime vuosina huimasti. Maailmalla on yli 1 500 Repair Café -järjestöön rekisteröitynyttä vaatteiden korjauspajaa, joiden rinnalla on paljon ei-rekisteröitynyttä toimintaa.

”Olemassa olevien tapahtumien ja ryhmittymien tukeminen on erittäin tärkeää, jotta vaatehuolto ja -korjaus tulevat osaksi ihmisten arkea.”

Maailma on avoin

Durrani jatkaa tutkimustaan tutkijatohtorina Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen Fashion/Textile Futures -ryhmässä.

”Toivon, että minulla olisi jossain vaiheessa oma tutkimusryhmä. Haluaisin myös perustaa voittoa tavoittelemattoman organisaation, jonka toiminnassa voisin yhdistää kaksi intohimoani: vaatealan ja kestävän kehityksen.”

Tuntumaa tutkimusalansa kansainvälisyyteen Durrani on jo ehtinyt saada rutkasti. Pakistanissa syntynyt Durrani suoritti sosiaaliantropologian kandidaatin opinnot Lahoren hallintotieteiden yliopistossa. Filosofian maisteriksi hän valmistui Oslon yliopistosta, josta matka jatkui Espoon Otaniemeen. Väitöstutkimus vei häntä vierailevaksi tutkijaksi sekä Aucklandin teknilliseen yliopistoon että Edinburghin yliopistoon. Hän on maailmalle avoin jatkossakin.

”Suomi on ehdottomasti yksi kotini, mutta katsotaan mihin elämä minut vie ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Suomi on aina osa minua, riippumatta siitä missä olen.”