Vaihtoehtoja fossiilipohjaisille kuiduille – Helena Sederholm kehittää kestäviä tekstiilejä
Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa väitöstutkimusta tekevä Sederholm haluaa olla mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
”Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni. Haluan käyttää koulutustani ja osaamistani paremman maailman esteenä olevien ongelmien ratkaisemiseen. Tekstiiliteollisuudessa on paljon tällaisia ongelmia”, Sederholm sanoo.
Espoosta kotoisin oleva Sederholm kiinnostui luonnontieteistä jo peruskoulussa, jossa erityisesti kemia ja biologia olivat ykkösaineita. Hän aloitti kandidaattiopinnot Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa vuonna 2017.
”Opintojen aikana materiaalitieteet ja erityisesti biomateriaalit alkoivat houkutella minua. Päädyin kuitu- ja polymeeritekniikan maisteriohjelmaan, jossa sain tutustua luonnonkuituihin. Se tuntui oikealta.”
Kasvava ala tarvitsee tohtoreita
Diplomityössään Sederholm tutki Ioncell®-teknologian avulla valmistettujen kuitujen kierrätettävyyttä. Työ osoitti, että kierrätetyt Ioncell-kuidut soveltuvat tekstiilituotantoon alkuperäisten selluloosasta valmistettujen kuitujen lailla. Sederholm valmistui diplomi-insinööriksi syksyllä 2022.
”Pääsin diplomityötä tehdessäni tutustumaan akateemiseen tutkimusmaailmaan. Pidin kokeellisesta työstä ja viihdyin tutkimusryhmässä tosi hyvin.”
Jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa, joten Sederholm haki Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikouluun, jossa hän pääsi aloittamaan heti maisteriopintojensa jälkeen.
”Biopohjaiset tekstiilit ovat Suomessa vielä alana nuori, mutta ala tulee varmasti kasvamaan. Kun saan tohtoriopintoni valmiiksi, uskon että työmarkkinoilla on tarvetta tohtoreille, joilla on biomateriaaleihin liittyvää osaamista ja näkemystä.”
Mallia luonnon ilmiöistä
Väitöstutkimuksessaan Sederholm kehittää ympäristöystävällistä tapaa valmistaa hydrofobisia eli vettä hylkiviä tekstiilejä ulkovaatteisiin. Nykypäivän ulkovaatteiden hydrofobisuus on aikaansaatu pääosin synteettisillä fossiilipohjaisilla kuiduilla. Fossiilittomat vaihtoehdot taas sisältävät ympäristölle vahingollisia kemikaaleja.
”Onneksi luonnosta löytyy vettä hylkiviä materiaaleja. Pyrin ottamaan niistä mallia ja soveltamaan samanlaisia menetelmiä Ioncell®-prosessissa. Yksi vaihtoehto on käyttää puussa olevaa ligniiniä ja kehittää ligniinipitoisia selluloosakuituja. Hydrofobisuuden lisäksi ulkovaatteissa käytettävien kuitujen tulee olla riittävän vahvoja.”
Poikkitieteellisessä CelluMimicry-tutkimuksessa yhdistyy Aallon kemian tekniikan ja kauppatieteiden osaaminen.
”Tutkimme, kuinka biopohjaisia vettä hylkiviä materiaaleja voidaan kaupallistaa ja kuinka ne soveltuvat massatuotantoon. Kestävyys ja ekologisuus ovat kasvavia trendejä, jotka lisäävät vaatteiden vastuullista kulutusta. Toisaalta biopohjaisten materiaalien kaupallistamiseen liittyy myös haasteita, kuten vaatteiden hinta ja tekstiilien väriasiat.”
Väitöstutkimuksessa Sederholmia inspiroi sen konkreettisuus.
”Jonain päivänä, kun kokeeni ovat toivottavasti onnistuneet, voin pitää kangaspalaa kädessäni ja todeta: minä tein sen! Tutkimustulokseni eivät ole ainoastaan numeroita näytöllä tai graafeja paperilla, vaan materiaali, jota voin koskea ja pitää kädessäni.”
Teksti: Marjukka Puolakka.
Lue lisää uutisia
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen
Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.