Vaihtoehtoiset sijoitukset kasvattavat rooliaan – myös yhdenvertaisuutta käsiteltiin Aalto-yliopiston konferenssissa

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen 17.3.2025 järjestämässä konferenssissa tarkasteltiin vaihtoehtoisten sijoitusten kasvavaa merkitystä institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkeyhtiöiden ja säätiöiden, salkunhoidossa. Nordean vaihtoehtoisten sijoitusten johtajan Lea Vaisalon moderoimassa paneelikeskustelussa keskityttiin erityisesti hedge-rahastojen, pääomarahastojen ja yksityisten velkarahastojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja niihin liittyviin haasteisiin.

Keskusteluissa nousivat esiin muun muassa vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamat hajautushyödyt sekä kustannusten ja tuottojen välinen suhde. Vaikka yksimielisyyteen ei päästy, yleinen näkemys oli selvä: vaihtoehtoiset sijoitukset ovat kasvattamassa rooliaan institutionaalisissa sijoitusstrategioissa.

Professori Russell Wermers Marylandin yliopistosta ennusti, että vaihtoehtoiset sijoitukset tulevat tulevaisuudessa yleistymään myös yksityis- ja piensijoittajien salkuissa. Hänen näkemyksensä sai tukea apulaisprofessori Petra Vokatan esityksestä. ”Tutkimustuloksen mukaan institutionaalisten sijoittajien riskikorjatut tuotot pääomarahastoissa eivät ole merkittävästi parempia kuin ammattimaisten yksityissijoittajien tuotot. Siitä huolimatta piensijoittajien pääsy vaihtoehtoisiin sijoituksiin on edelleen rajallista ja siihen liittyy monia käytännön esteitä.”

Yhdenvertaisuus vielä kaukana sijoitusalalla

Konferenssin poliittisesti ajankohtaisin keskustelu käytiin sessiossa, jota johti Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen johtaja, professori Peter Nyberg. Siinä pureuduttiin naisten ja värillisten henkilöiden omistamien hedge-rahastojen mahdollisuuksiin kerätä pääomaa ja rakentaa rahastoliiketoimintaa. Kauppakorkeakoulun professori Juha Joenväärä esitteli tuoretta työpaperiaan, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Gregory Brownin, Mikko Kauppilan ja Christian Lundbladin kanssa. Siinä he rakentavat ensimmäisen kattavan tietokannan yhdysvaltalaisten hedge-rahastoyhtiöiden omistajarakenteista. Tutkimus pohjautuu Yhdysvaltain viranomaisten keräämiin laajoihin aineistoihin.

”Tutkimuksemme mukaan vuoden 2022 lopussa vain 1,1 prosenttia Yhdysvaltain hedge-rahastojen hallinnoimasta varallisuudesta oli naisten tai historiallisesti aliedustettujen etnisten ja rodullisten vähemmistöjen omistamien rahastojen hallussa. Näillä toimijoilla on merkittäviä haasteita erityisesti alkuvaiheen pääoman keräämisessä, mikä johtaa usein siihen, että rahastot jäävät pieniksi koko toimintansa ajan. Lisäksi suurten institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkeyhtiöiden ja säätiöiden, mandaattien saaminen on vaikeaa”, Juha Joenväärä kertoo.

Haasteet jatkuvat, vaikka sosiaaliset liikkeet, kuten Black Lives Matter ja MeToo ovat lisänneet tietoisuutta yhdenvertaisuudesta sijoitusalalla. Useat suuret eläkerahastot ovat perustaneet ohjelmia tukemaan vähemmistöomisteisia rahastoja, mutta Joenväärän ja hänen kollegojensa tutkimus ei löydä viitteitä siitä, että nämä ohjelmat olisivat konkreettisesti lisänneet sijoitusvirtoja vähemmistöjen omistamiin rahastoihin. Erityisesti tummaihoisten omistamien hedge-rahastojen kohdalla rahoituksen saatavuus on pysynyt lähes muuttumattomana.

Töitä tehdään muutoksen eteen

Veritaksen sijoitusjohtaja Laura Wickström kommentoi, että olisi kiinnostavaa tutkia, poikkeavatko tulokset Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Hänen mukaansa eurooppalaiset sijoittajat ottavat usein paremmin huomioon yhdenvertaisuuteen liittyvät tekijät sijoituspäätöksiä tehdessään verrattuna moniin yhdysvaltalaisiin toimijoihin. Wickström nosti esiin myös tarpeen laajentaa diversiteettitutkimusta demografisesta monimuotoisuudesta kohti esimerkiksi taustan, osaamisen ja kokemuksen kaltaisia ulottuvuuksia.

Buffalon yliopiston professori Cristian Tiu kertoi, että heidän rahastonsa on pyytänyt konsultteja kartoittamaan sijoituskohteita vähemmistöomisteisten rahastojen joukosta. Tiu toimii myös edustamansa yliopiston säätiön sijoituskomiteassa. ”Konsulttiemme tarjoama lista on kuitenkin valitettavan lyhyt – useimmat rahastot eivät täytä institutionaalisten sijoittajien vaatimuksia, koska ne ovat yksinkertaisesti liian pieniä. Tämä johtunee jälleen alkupääoman keruun vaikeudesta.”

”Vaikka sijoittajiin kohdistuu yhä enemmän ulkoisia paineita ja rahastoyhtiöt tekevät sisäisesti työtä monimuotoisuuden edistämiseksi, tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei olennaista muutosta ole vielä tapahtunut – ponnisteluista huolimatta”, Juha Joenväärä sanoo.