Vaihto-opintojen jälkeen työelämään Suomessa

Kaksi kansainvälistä opiskelijaa, Koen Smits ja Dmytro Yakovenko, kertovat, miten he rakensivat elämänsä ja uransa Suomessa sekä millaisia haasteita he kohtasivat ulkomaalaisina hakiessaan töitä ja työllistyttyään Suomeen. He ovat oppineet, että suomalaisen työelämän keskeisiä piirteitä ovat heidän mukaansa matala hierarkia työpaikoilla, suora viestintä sekä vahva luottamuksen ja sanansa pitämisen tärkeys.

Koenin polku: Alankomaista startup-yritykseen Suomessa

Koen Smits on kotoisin Alankomaista, jossa hän opiskeli Maastrichtin yliopistossa. Koenin ensimmäinen kosketus Suomeen oli vaihto-opintojakso Hankenilla kandidaattiopintojensa aikana. Tämän kokemuksensa ansiosta hänellä oli jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä voi odottaa, kun hän myöhemmin haki maisterivaihtoon Aalto-yliopistoon.

Dmytron polku: Ukrainasta EY:lle Suomessa

Dmytro Yakovenko on alun perin kotoisin Ukrainasta. Hänkin tuli ensimmäistä kertaa Suomeen kandidaattiopintojensa aikana. Jyväskylässä viettämänsä vaihto-opiskeluvuoden jälkeen hän haki maisteriohjelmaan Saksaan, koska halusi kokea erilaisen koulutusjärjestelmän. Dmytrolle syntyi kuitenkin vahva side Suomeen, ja hän alkoi selvittää mahdollisuuksia palata tänne. Hän palasikin Suomeen ja Aalto-yliopistoon opiskeluvaihdon kautta – kokemus oli niin mieluisa, että vain muutamaa kuukautta myöhemmin hän päätti hakea kokopäiväiseen kesäohjelmaan, Information Technology Programiin (ITP). ITP osoittautui palkitsevaksi sekä akateemisesti että ammatillisesti: se antoi hänelle käytännön kokemusta data-analytiikan työkaluista ja muodostui luontevaksi linkiksi Aallon opintojen ja tulevaan EY-rooliin valmistautumisen välille.

”ITP:ssä minua hämmästytti se, kuinka suoraan käytäntöön sovellettavaa ohjelman sisällöt olivat. Käytimme hyvin samanlaisia työkaluja ja lähestymistapoja kuin nyt EY:llä, joten ohjelma tarjosi luontevan sillan yliopiston ja työelämän välille. Monella tapaa se oli se puuttuva tekninen lenkki, joka täydensi pääosin liiketoimintaan ja taloustieteeseen keskittyneitä opintojani ja auttoi minua tuntemaan oloni aidosti valmiiksi ensimmäiseen kokopäiväiseen työhöni.”

Jo ennen Aaltoon tuloaan Dmytro oli päättänyt, että hän haluaa rakentaa työuransa Suomeen. Hän alkoi tutkia suomalaista työelämää ja työmarkkinoita jo ennen saapumistaan Helsinkiin.

”Halusin päästä heti täyteen vauhtiin ja luoda itselleni vahvan ponnahduslaudan Suomen työmarkkinoille. Muutama kuukausi ennen vaihtoa otin yhteyttä moniin ihmisiin LinkedInissä – opiskelijoihin ja kokeneisiin ammattilaisiin – ihan vain ymmärtääkseni, miten asiat täällä toimivat. Siitä oli lopulta valtavasti hyötyä: saamani oivallukset auttoivat minua rakentamaan selkeän työnhakusuunnitelman heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Ja mikä vielä tärkeämpää, muutamasta näistä LinkedIn-viesteistä kehittyi aitoa verkostoa – saan nyt kutsua näitä ihmisiä ystävikseni.”

Miltä Dmytron työnhakusuunnitelma sitten näytti käytännössä? Lyhyesti sanottuna ”hän päätti lähteä rohkeasti liikkeelle”. Dmytro kävi lukuisilla yritysvierailuilla ja tapahtumissa kuuntelemassa yritysesittelyjä, osallistui rekrytointimessuille ja jutteli monien ihmisten kanssa saadakseen tietoa. Hänen tavoitteenaan oli löytää joko harjoittelupaikka tai vakituinen työ.

Tällä hetkellä Dmytro työskentelee data-analyytikkona EY:llä – ratkoo teknisiä datahaasteita, kehittää analytiikkaprosesseja ja tekee tiivistä yhteistyötä tiimien ja sidosryhmien kanssa eri Pohjoismaissa.

”Löysin roolin hyvin yksinkertaisella tavalla: se oli yksi LinkedIn-ilmoitus. Mutta tänne päätyminen ei ollut yhtä yksinkertaista, vaan tulos kymmenistä keskusteluista, lukemattomista muistiinpanoista yritystapahtumista ja useista haastatteluista, jotka eivät johtaneet eteenpäin. Jokainen askel auttoi minua ymmärtämään suomalaista rekrytointia hieman paremmin. Kun EY:n rooli lopulta tuli vastaan, tiesin tarkalleen, miten tarttua siihen. Lopulta sinnikkyys osoittautui tärkeämmäksi kuin mikään yksittäinen hakemus.”

Suomen työmarkkinoille ulkomaalaisena

Sekä Koenilla että Dmytrolla on ollut Suomessa myönteisiä kokemuksia, mutta he ovat myös realistisia sen suhteen, millaisia haasteita ulkomaalaisena työmarkkinoille tuleminen voi tuoda.

Koen korostaa, että ulkomaalaiselle on vaikeampaa saada työpaikka Suomesta kuin miltä se saattaa näyttää, mutta se on mahdollista oikealla strategialla. Ainakin hänen tapauksessaan verkostoituminen oli pakollista. Suorat yhteydenotot tiimeihin ja rekrytoijiin toivat enemmän haastattelukutsuja kuin tavalliset hakemukset. Osallistuminen yritysten ja Aalto Financen järjestämiin tapahtumiin toimivat myös hyvin.

Koen kannustaa opiskelijoita ottamaan yhteyttä alumneihin, professoreihin ja alan ammattilaisiin neuvojen ja vinkkien saamiseksi. ”Suomalaiset haluavat auttaa. Jos näytät, että arvostat suomalaista elämää ja kulttuuria, he ovat valmiita tukemaan sinua. Näiden keskustelujen kautta sain hyvin arvokasta tietoa yrityksistä, joihin hain”, Koen kertoo.

Koen painottaa, että suomalaisen työkulttuurin ymmärtäminen on tärkeää. Täytyy oppia, mitä suomalaiset arvostavat ja millaisia ovat ne implisiittiset normit ja arvot, joiden mukaan suomalaiset elävät. Hän suosittelee puhumaan ihmisille näistä asioista ja hyödyntämään Aallon tarjoamia resursseja sekä esimerkiksi Herizonin kaltaisia alustoja, jotka keskittyvät auttamaan kansainvälisiä ihmisiä rakentamaan elämää Suomessa. Näiden resurssien kautta saa tärkeää ja ajankohtaista tietoa, joka tukee muutosta.

Lopulta sekä Dmytro että Koen haluavat kertoa olevansa tyytyväisiä työpaikkoihinsa. Työkaverit ovat toivottaneet heidät lämpimästi tervetulleiksi tiimeihinsä ja ovat tukeneet heitä alusta asti. ”Meillä on kollegoita useista eri maista, joten en ole koskaan tuntenut itseäni ulkomaalaiseksi, ja yhteisö muistuttaa Aallon kansainvälistä ympäristöä”, Dmytro sanoo. Molemmat ovat löytäneet oman yhteisönsä ja tuntevat olonsa kotoisaksi.