Uutiset

Uusi teoria paljastaa, miksi kosketusnäytöllä pelaaminen on hankalaa

Kömpelyyden syy löytyy painalluksen ajoittamisen vaikeudesta eikä vain fyysisen näppäimistön puutteesta, tutkijat osoittivat.

 

Uutta mallia voidaan käyttää ennustamaan pelaajien suoriutumista ja hyödyntää pelien tasojen suunnittelussa.

Tosipelaajat karttavat usein tabletteja ja älypuhelimia, ja myös esimerkiksi pianon soittaminen kosketusnäytöllä tuntuu oudolta.  Perinteisesti syynä on pidetty fyysisen näppäimistön puutetta, mutta Aalto-yliopiston tutkijaryhmän uusi teoria ehdottaa, että syyllinen voikin löytyä muualta.

– Perinteisen näppäimistön puute ei ole se kriittinen juttu, sillä myös kosketusnäyttö antaa käyttäjälle palautetta tuntoaistin kautta. Kosketusnäytöt eivät myöskään ole enää perinteisiä hitaampia, selittää Aalto-yliopiston tutkijatohtori Byungjoo Lee.

Hän vertaili yhdessä professori Antti Oulasvirran kanssa ihmisten suorituksia perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä. Koehenkilöitä pyydettiin reagoimaan ruudulle ilmestyvään kohteeseen sormenpainalluksella. Ero kosketusnäyttöä ja perinteistä näppäimistöä käyttäneiden välillä oli merkittävä – jälkimmäisten hyväksi.

– Löysimme ajoituksen tarkkuudessa selvän kaavan, jonka pystyimme matemaattisesti osoittamaan, Lee paljastaa.

Suoriutumista voi parantaa

Kokeiden pohjalta tutkijat laativat teorian, jonka mukaan kosketusnäytöllä reagoimisen vaikeuteen on kolme syytä. Ensimmäinen niistä on se, että sormien pitäminen sopivalla, tasaisella etäisyydellä näytöstä on hankalaa, mikä tekee nopeasta ja virheettömästä reagoinnista vaikeampaa kuin perinteisellä näppäimistöllä, jolla sormet lepäävät oikeilla paikoillaan.

Toinen haaste on, että ihmisen hermojärjestelmän on vaikea ennustaa, milloin laite on rekisteröinyt sormen painalluksen. Kolmas pelaamista hankaloittava syy on vaihtelu ajassa, joka sovellukselta kuluu painalluksen prosessoinnissa.

 

Käyttäjien ajoitus on tarkin silloin, kun kosketus rekisteröidään sormen kosketuspinta-alan ollessa suurimmillaan.

Uuden teorian perusteella kosketusnäytöllä pelaamista voidaan sujuvoittaa parantamalla painalluksen ajoittamista. Tutkijat osoittivat, että kun painallus rekisteröidään sormen kosketuspinta-alan ollessa suurimmillaan, ajoittaminen tehostuu merkittävästi.

– Valitettavasti teoria antaa myös ymmärtää että perinteistä fyysistä näppäimistöä se ei pelaamisessa tule silti voittamaan, professori Oulasvirta toteaa.

Toisen kokeen Oulasvirran ryhmä teki suositulla Flappy Bird -pelillä, jossa tarkka ajoitus on avainasemassa.

– Pystymme vihdoin selittämään, miksi tällaisten pelien pelaaminen kosketusnäytöllä on niin turhauttavaa. Mallimme pystyy myös ennustamaan, kuinka paljon pisteitä pelaaja sillä voi kosketusnäytöllä saavuttaa.

Linkki julkaisuun: Modelling Error Rates in Temporal Pointing

Lisätietoja:

Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
p. 050 3841561
[email protected]

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.
Aalto Töölön juhlasali
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen

Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi.
Bakteerien valmistamaa nanoselluloosaa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat valjastivat bakteerit sokerilla ja proteiinilla käyviksi 3D-tulostimiksi

Bakteerit muodostivat räätälöityjä nanonselluloosarakenteita äärimmäisen vettähylkivän pinnan ohjaamina. Ainutlaatuista materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi kudosvaurioiden korjaamisessa.
Amsterdamin konserttisali
Mediatiedotteet Julkaistu:

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.