Uutiset

Uusi tapa mitata vesipisaroita hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon

Tohtorikoulutettava Heikki Nurmen keksintö, joka helpottaa pisaroiden muodon mittaamista hydrofiilisillä pinnoilla voitti Teknillisen fysiikan laitoksen Innovaatiopalkinnon. Keksinnön myötä esimerkiksi maaleja, pinnoitteita tai bakteerien kasvualustoja voidaan käyttää paremmin erittäin kostuvilla pinnoilla. Erittäin kostuvien pintojen fysiikka on aiemmin ollut merkittävä ongelma mm. meriteollisuudessa, biolääketieteessä ja LVI-alalla.
Heikki Nurmi outdoors on a sunny day in a black shirt in front of a background of leaves and trees.
Tohtorikoulutettava Heikki Nurmi voitti Innovaatiopalkinnon hydrofiilisten pintojen kastumisominaisuuksia mittaavalla keksinnöllään. Kuva: Ville Heirola / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos tuottaa jatkuvasti uusia julkaisuja, innovaatioita ja aloittelevia yrittäjiä. Vuodesta 2020 lähtien laitos on myöntänyt Innovaatiopalkinnon tutkijalle, joka on kehittänyt jotain tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävää tai jolla on huomattava kaupallinen potentiaali.

Vuoden 2022 voittaja on tohtorikoulutettava Heikki Nurmi. Hän on luonut keksinnön, jolla on mahdollisuus mullistaa käsityksemme kastumisen fysiikasta hydrofiilisillä eli erittäin kostuvilla pinnoilla. Sekä Suomessa että maailmalla eri teollisuuden alat, kuten esimerkiksi LVI-ala, meriteollisuus ja biolääketiede, ovat kamppailleet hydrofiilisten pintojen kastumisen mittaamisen hankaluuden kanssa. Nurmen keksintö lupaa vastausta tähän haasteeseen.

“Kastumista mitataan yleensä vesipisaroiden muodon avulla. Jos pinta, johon pisara asetetaan, on erittäin hydrofobinen eli vettähylkivä, pisara on enemmän tai vähemmän pallon muotoinen. Jos pinta on hydrofobinen tai -fiilinen, pisarasta muodostuu kalotti. Erittäin hydrofiilisilla pinnoilla pisara on joko todella ohut kalotti tai tasainen raita. Tämä innovaatio keskittyy pisaran muodon mittaamiseen hydrofiilisilla pinnoilla, mikä on tähän asti ollut erittäin haastavaa”, Nurmi sanoo.

Photo of a water droplet on a grey hydrophobic surface.
Pintojen ja kastumisen fysiikan ymmärtäminen on keskeistä monille teollisuuden aloille. Valokuva: Heikki Nurmi.

Tukea ja inspiraatiota

Nurmen tutkimustyö on luonnollinen jatkumo Teknillisen fysiikan laitokselle tehtyyn työhön, koska pintojen ja kastumisen tutkimus on yksi laitoksen vahvuuksista. Nurmen mukaan hänen innovaationsa perustuu samoihin ideoihin, yhtälöihin ja lähestymistapoihin, joita monet laitoksen muut tutkijat käyttävät. Työtä ei siis tarvinnut tehdä yksin.

“Työkaverit ovat elintärkeä apu ideoiden toteuttamisessa. Esimerkiksi tämä keksintö ei olisi olemassa ilman professori ja laitosjohtaja Robin Rasia, joka tuki minua kun kerroin ideastani hänelle”, Nurmi sanoo. Teknillisen fysiikan laitos on ollut Nurmelle täydellinen ympäristö toteuttaa hänen tieteellisiä ja yrittäjyyteen liittyviä ideoitaan. Innovaatiopalkinnon voittajahakua koordinoinut yliopistonlehtori Janne Halme sanoo, että Heikki Nurmen työ on esimerkki kuinka ihmisten inspiroiminen on yksittäisten keksintöjen tukemista tärkeämpää. Innovaatiopalkinto on yksi tapa rohkaista tutkijoita ja opiskelijoita toteuttamaan ideoitaan.

Ja juuri niin Heikki Nurmi aikoo tehdä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulevaisuudessa siintää tohtorintutkinnon lisäksi keksinnön patentoiminen ja startup-yrityksen perustaminen.

Photo of Juha Koivisto leaning over an experiment

Juha Koivisto wins Innovation Prize at Department of Applied Physics

Academy postdoc Juha Koivisto is the winner of the PHYS Innovation Prize 2020

News
Spherical water droplets on a superhydrophobic surface partially submerged in water. The surface is gray copper colour, while the submerged part is silvery due to thin airfilm captured by the surface.

Soft Matter and Wetting

Functional soft materials and wettability of surfaces are the key research interests of Soft Matter and Wetting research group at Aalto University Department of Applied Physics.

Department of Applied Physics
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!