Uutiset

Uusi skrollaustekniikka vauhdittaa näytöltä lukemista

Aalto-yliopistossa kehitetty tekniikka nopeuttaa tekstin silmäilyä 60 prosenttia vähentämättä tiedon omaksumista.

Päivittäin näytöllä kohtaamamme tiedon määrä on valtava: dokumentteja, sähköpostiketjuja, verkkosivuja ja sosiaalisen median virtoja. Perinteisellä vieritys- eli skrollaustekniikalla sen hallitseminen on kuitenkin vaikeaa.

– Tutulla skrollaustekniikalla kohteet vilisevät ruudulla, mikä on visuaaliselle hahmotuskyvyllemme ongelma. Liikkeen synnyttämä epätarkkuus vaikeuttaa katseen kohdentamista, eikä käyttäjä myöskään pysty keskittymään kohteeseen kyllin kauan, ennen kuin se jo poistuu ruudulta, kertoo tutkijatohtori Byungjoo Lee.

Hän on yhdessä Olli Savisaaren ja Antti Oulasvirran kehittänyt uuden skrollaustekniikan, joka helpottaa tietomassan käsittelyä kolmella eri tavalla.

– Pitkän tekstin silmäily nopeutuu 60 prosenttia ja haluttujen kohtien etsimiseen kuluu vain puolet aiemmin käytetystä ajasta. Lisäksi todennäköisyys havaita tekstissä kiinnostavia asioita on 210 prosenttia suurempi kuin tavallisella skrollaustekniikalla, hän selittää.

Tärkeät elementit esille

Professori Antti Oulasvirran vetämän ryhmän luoma Spotlights-tekniikka on saanut nimensä ihmisen visuaalista tarkkaavaisuutta kuvaavalta tarkkaavaisuuden valokeila -metaforalta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yksityiskohtaan keskittyminen vaatii puoli sekuntia, eli pidempään kuin lause tai kuva viipyy näytöllä kun tekstiä halutaan selata vauhdilla.

Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa.

– Kehittämämme uusi tekniikka etsii kultakin sivulta, oli se sitten pdf-dokumentti, video tai vaikka verkkouutinen, visuaalisesti tärkeät elementit ja esittää ne tekstin päälle tulevalla läpinäkyvällä kalvolla. Elementit voivat olla esimerkiksi kuvia, taulukoita tai otsikoita, Lee kuvailee.

– Empiirinen arviomme osoitti hyötyjen olevan merkittävät. Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa. Tekniikkamme myös paransi silmäiltyjen asioiden muistamista, professori Oulasvirta selittää.

– Tämä on ensimmäinen tekniikka, joka pyrkii maksimoimaan ruudulla näkyvän informaation määrän ihmisen visuaaliselle tarkkaavaisuudelle sopivalla tavalla. Onkin todella rohkaisevaa nähdä näin hyviä tuloksia. Spotlights on vielä prototyyppi, mutta etsimme tapoja hyödyntää sitä käytännössä esimerkiksi pdf-dokumenttien lukuohjelmissa tai selaimissa, hän kertoo.

Lisätietoja:

Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1561
[email protected]

Video: Spotlights Skim Reading – Aalto University Research (YouTube)

Verkkosivu http://users.aalto.fi/~leeb4/

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Havainnekuva rintasyöpäsoluista mikroskoopissa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Rintasyöpäsolu leviää tekemällä kudosmateriaaliin käytäviä – uusi mittausmenetelmä paljasti hämmästyttävän tiedon solun käyttämistä voimista

Mittaukset osoittivat, että solu tuottaa voimasykäyksiä paljon lyhyemmissä sykleissä kuin aiemmin on ajateltu. Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston kehittämä mittausmenetelmä voi auttaa rintasyöpätutkimusta ja vauhdittaa lääkkeiden kehitystä.
Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.