Uutiset

Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn

Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Maapallo ja kuu ruudukossa, joka esittää gravitaatiokaivoa. Vihreät nuolet näyttävät gravitaatiovoiman suunnat.
Painovoiman kvanttikenttä lasketaan tasaisessa aika-avaruudessa. Kaareva klassinen aika-avaruus saadaan painovoiman kvanttikentän odotusarvon kautta. Kuva: Mikko Partanen ja Jukka Tulkki / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet teoreettisessa fysiikassa mahdollisesti mullistavan läpimurron: he ovat kehittäneet uudenlaisen tavan selittää painovoimaa, mikä voisi ratkaista yhden alan sitkeimmistä haasteista – kuinka sovittaa yhteen Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria, joka kuvaa painovoimaa, ja kvanttikenttäteoriat, jotka kuvaavat luonnon muita perusvoimia.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mikko Partanen ja professori Jukka Tulkki ovat kehittäneet uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa. Tämä tarkoittaa, että painovoima voidaan selittää samaan tapaan kuin muut fysiikan perusvoimat eli sähkömagnetismi sekä vahva ja heikko ydinvoima – mikä ei ole koskaan aiemmin onnistunut.

”Jos teoriamme osoittautuu oikeaksi, se tulee jatkotutkimuksen myötä antamaan vastauksia hyvin monimutkaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi mustien aukkojen ja alkuräjähdyksen ymmärtämiseen. Yleinen suhteellisuusteoria ei tähän pysty”, Partanen sanoo.

Fyysikot ovat jo pitkään etsineet painovoiman kvanttiteoriaa eli teoriaa, joka yhdistää yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tähän mennessä teoriat ovat toimineet hyvin omilla alueillaan – kvanttimekaniikka kuvaa tarkasti alkeishiukkasten maailmaa, kun taas yleinen suhteellisuusteoria selittää suurten kappaleiden, kuten esimerkiksi planeettojen ja galaksien liikettä. Ongelmana on ollut, että teoriat eivät sovi yhteen ääriolosuhteissa, kuten mustissa aukoissa tai maailmankaikkeuden alkuhetkillä.

Kaksi miestä seisoo kirjastossa, toinen harmaassa villapaidassa ja toinen mustassa takissa.
Mikko Partanen (vas.) ja Jukka Tulkki. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Partasen ja Tulkin teoria pyrkii ratkaisemaan tämän ristiriidan käyttäen niin kutsuttua mittakenttäteoriaa hiukkasfysiikan standardimallin tapaan. He ovat osoittaneet, että teoria toimii tiettyyn laskennalliseen pisteeseen asti ja noudattaa niin sanottua renormalisointia – menettelyä, jolla vältetään matemaattisia äärettömyyksiä. Teorian toimivuus vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. Tutkimus on nyt julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Reports on Progress in Physics -lehdessä.

”Haluamme, että muu tiedeyhteisö tarkastelee teoriaa kriittisesti ja osallistuu sen kehittämiseen”, Tulkki sanoo.

Vaikka teoreettisen fysiikan läpimurrot eivät heti näy arjessamme, myös moni nykyteknologian saavutus perustuu juuri niihin – esimerkiksi älypuhelimen GPS toimii Einsteinin kehittämän yleisen suhteellisuusteorian ansiosta.

”Kuten kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria ennen sitä, toivomme teoriamme avaavan täysin uusia väyliä fysiikan tutkimukselle”, Partanen sanoo.

Lisätietoja

Mikko Partanen 
Tutkijatohtori
mikko.p.partanen@aalto.fi 
+358 50 365 8812 

Jukka Tulkki 
Emeritusprofessori  
jukka.tulkki@aalto.fi 
+358 50 501 4092 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Moderni vaalea puu- ja metallirakennus rinteessä, ympärillä korkeita vihreitä puita ja sininen taivas
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla

Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Kaksi ihmistä juttelee vilkkaassa sisätapahtumassa, väkijoukko ja puinen katto taustalla.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Master the Room: Real-World Networking for Researchers - työpajat touko-kesäkuussa

Käytännönläheiset työpajat tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille ammatillisten verkostoitumistaitojen kehittämiseksi 28.5. ja 11.6.2026