Uusi malli auttaa kohdistamaan terveydenhuollon resursseja

Tutkijat uskovat, että samoja tuloksia voidaan hyödyntää myös epidemioiden, kuten koronakriisin aikana.

”Koronavirus muutti lyhyessä ajassa koko terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanteen. Tutkimuksemme antaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille menetelmällisiä eväitä selviytyä näiden paineiden keskellä”, sanoo professori Ahti Salo.

Testaamisesta, hoidosta ja sen laajuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaiden riski sairastua, hoidon tavoite väestötasolla ja käytettävissä olevat terveydenhuollon resurssit. 

Resurssien kohdentamisessa voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin. Utilitaristisessa lähestymistavassa pyritään saamaan suurin mahdollinen mahdollinen terveyshyöty koko väestön tasolla. Tasa-arvoisessa lähestymistavassa keskitytään auttamaan eniten apua tarvitsevia, jolloin erot eri väestönosien terveydentilan välillä kaventuvat. Tutkijoiden kehittämä malli auttaa päättäjiä tasapainottelemaan näiden kahden eri näkökulman välillä, ja samalla kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja samalla mahdollisimman tehokkaasti.

Tutkijoiden mukaan testaaminen on avainasemassa - jopa epätäydellinen testaaminen voi auttaa kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja. Sepelvaltimotaudin osalta tasa-arvoinen lähestymistapa tarkoittaa, että käytetään paljon resursseja niiden potilaiden testaamiseen, joilla on korkea todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta taas ei testata niitä väestöryhmiä, joilla on vain pieni todennäköisyys sairastua. 

”Epätäydellinenkin testaaminen auttaa tarkentamaan näkemystä potilaan terveydentilasta, mikä voi johtaa parempaan hoitopäätökseen. Jos hoitopäätöstä muutetaan testaamisen perusteella, on testaaminen ollut hyödyllistä. Odotetun terveyshyödyn tulisi kattaa testaamiseen liittyvät kulut, jotta testaaminen on kannattavaa”, sanoo apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.

Tutkijat suunnittelevat myös uutta, tarttuviin tauteihin keskittyvää tutkimusta.

”Jos laskelmissa otetaan huomioon myös taudin tarttuvuus, se entisestään nostaa testaamisen arvoa. Jos taudin leviäminen saadaan pysäytettyä, kaikki hyötyvät siitä”, Ahti Salo kertoo.

Artikkeli julkaistiin Decision Sciences –lehdessä. Tutkimuksessa mallinnettiin sepelvaltimotautia.

Lisätietoa:

Artikkeli: Operationalization of utilitarian and egalitarian objectives for optimal allocation of healthcare resources, Yrjänä Hynninen, Eeva Vilkkumaa, Ahti Salo, Decision Sciences DOI: https://doi.org/10.1111/deci.12448

Yrjänä Hynnisen väitöskirja terveydenhuollon palveluista ja niiden tehokkuudesta (2018)

Eeva Vilkkumaa
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
eeva.vilkkumaa@aalto.fi
puh. 050 309 8630

Ahti Salo
Professori
Aalto-yliopisto
ahti.salo@aalto.fi
puh. 050 383 0636

Yrjänä Hynninen
yrjana.hynninen@gmail.com
puh. 050 407 5320