Uusi malli auttaa kohdistamaan terveydenhuollon resursseja
Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat uudessa tutkimuksessa sepelvaltimotaudin testaamista ja hoitoa koskevaa päätöksentekoa terveydenhuollossa. Malli auttaa optimoimaan terveydenhuollon päätöksiä eri väestöryhmien testaamisessa ja hoidossa silloin, kun käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset. Uuden mallin mukaan testaamisesta, hoidosta ja sen laajuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaiden riski sairastua, hoidon tavoite väestötasolla ja käytettävissä olevat terveydenhuollon resurssit.
Tutkijat uskovat, että samoja tuloksia voidaan hyödyntää myös epidemioiden, kuten koronakriisin aikana.
”Koronavirus muutti lyhyessä ajassa koko terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanteen. Tutkimuksemme antaa terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille menetelmällisiä eväitä selviytyä näiden paineiden keskellä”, sanoo professori Ahti Salo.
Testaamisesta, hoidosta ja sen laajuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon potilaiden riski sairastua, hoidon tavoite väestötasolla ja käytettävissä olevat terveydenhuollon resurssit.
Resurssien kohdentamisessa voidaan pyrkiä eri tavoitteisiin. Utilitaristisessa lähestymistavassa pyritään saamaan suurin mahdollinen mahdollinen terveyshyöty koko väestön tasolla. Tasa-arvoisessa lähestymistavassa keskitytään auttamaan eniten apua tarvitsevia, jolloin erot eri väestönosien terveydentilan välillä kaventuvat. Tutkijoiden kehittämä malli auttaa päättäjiä tasapainottelemaan näiden kahden eri näkökulman välillä, ja samalla kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja samalla mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkijoiden mukaan testaaminen on avainasemassa - jopa epätäydellinen testaaminen voi auttaa kohdentamaan terveydenhuollon rajallisia resursseja. Sepelvaltimotaudin osalta tasa-arvoinen lähestymistapa tarkoittaa, että käytetään paljon resursseja niiden potilaiden testaamiseen, joilla on korkea todennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Toisaalta taas ei testata niitä väestöryhmiä, joilla on vain pieni todennäköisyys sairastua.
”Epätäydellinenkin testaaminen auttaa tarkentamaan näkemystä potilaan terveydentilasta, mikä voi johtaa parempaan hoitopäätökseen. Jos hoitopäätöstä muutetaan testaamisen perusteella, on testaaminen ollut hyödyllistä. Odotetun terveyshyödyn tulisi kattaa testaamiseen liittyvät kulut, jotta testaaminen on kannattavaa”, sanoo apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.
Tutkijat suunnittelevat myös uutta, tarttuviin tauteihin keskittyvää tutkimusta.
”Jos laskelmissa otetaan huomioon myös taudin tarttuvuus, se entisestään nostaa testaamisen arvoa. Jos taudin leviäminen saadaan pysäytettyä, kaikki hyötyvät siitä”, Ahti Salo kertoo.
Artikkeli julkaistiin Decision Sciences –lehdessä. Tutkimuksessa mallinnettiin sepelvaltimotautia.
Lisätietoa:
Artikkeli: Operationalization of utilitarian and egalitarian objectives for optimal allocation of healthcare resources, Yrjänä Hynninen, Eeva Vilkkumaa, Ahti Salo, Decision Sciences DOI: https://doi.org/10.1111/deci.12448
Yrjänä Hynnisen väitöskirja terveydenhuollon palveluista ja niiden tehokkuudesta (2018)
Eeva Vilkkumaa
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 309 8630
Ahti Salo
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 383 0636
Yrjänä Hynninen
[email protected]
puh. 050 407 5320
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.