Uudet mittausmenetelmät tunnistavat sisäilman haitta-aineet ennen niiden aiheuttamia ongelmia
Uudet kehitteillä olevat mittausmenetelmät auttavat piilossa olevien ongelmalähteiden löytämisessä ajoissa.
Vuonna 2016 alkaneen Sisäilmapoliisi-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla saadaan tietoa sisäilman koetusta ja mitatusta laadusta reaaliaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa kehitetään uusia instrumentteja ja menetelmiä, joiden avulla voidaan mitata, tunnistaa ja paikantaa sisäilman haitta-aineiden lähteitä rakennuksissa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan ja kehitetään internet-pohjaista järjestelmää koetun ja mitatun sisäilman laatutiedon keräämiseen, tallentamiseen ja analysointiin, sekä tutkitaan kuinka mittaustiedon, käyttäjäpalautteen ja dynaamisten haitta-aineiden syntyä kuvaavien mallien avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä sisäilmaongelmien pahenemista ja syntymistä.
Uusien menetelmien avulla sisäilmaongelmiin kyetään puuttumaan aiempaa tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Tällä hetkellä kehitteillä on laitteisto, joka tiivistää vettä ilmasta, mittaa reaaliaikaisesti veden pintajännitystä ja sähkönjohtokykyä, sekä kerää vesinäytteen myöhempää analyysiä varten. Laboratoriokokeissa (kuva 1) on voitu osoittaa, että pienet aerosolina esiintyvät vesipisarat kuljettavat haitta-aineita mukanaan. Tiivistettyä vettä voidaan analysoida toksisuustestein ja kapillaarielektroforeesimenetelmällä haitta-aineiden tunnistamiseksi.
Toinen kehitteillä oleva mittausjärjestelmä pystyy tunnistamaan rikkivedyn sisäilmasta. Rikkivety eli vetysulfidi on pieninäkin pitoisuuksina ongelmallinen. Sitä voi tulla sisäilmaan muun muassa viemäreistä ja kosteuden vaurioittamista kipsimateriaaleista. Hopea tummuu ilmassa olevien sulfidien takia. Hopean tummumista mittaamalla voidaan todeta, onko ilmassa sulfidikaasuja.
”Molemmat kehitteillä olevat uudet menetelmät mahdollistavat sisäilmaongelmien lähteiden havaitsemisen ja eliminoinnin jo ennen kuin niistä on aiheutunut haittaa tilankäyttäjälle”, kommentoi projektin vastaava johtaja professori Arto Visala projektin tuloksia.
Hankkeeseen osallistuvien yritysten tavoitteena on kehittää sisäilman mittausosaamistaan sekä kaupallistaa ja ottaa käyttöön hankkeen tuloksia tuotekehityksessä ja palveluliiketoiminnassa.
InspectorSec Oy, RF SensIT Oy, Oy Ilmastointimittaus Lind Oy, SmartWatcher Oy ja Spira Oy tekevät mittausjärjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita sisäilmaongelmia. L&T Korjausrakentaminen Oy, Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela ja Cramo Finland Oy käyttävät sisäilman mittausjärjestelmiä palveluliiketoiminnassa. Dynaamiset rakenteet ry ja Termex-Eriste Oy kehittävät uusia ympäristöystävällisiä eristemateriaaleja, joista ei synny haitta-aineita sisäilmaan. Aalto-yliopistokiinteistöt Oy omistaa ja hallinnoi kiinteistöjä, joissa mahdolliset sisäilmaongelmat halutaan havaita jo syntyvaiheessaan. Jokainen yritys hyödyntää omalla tavallaan projektin tuloksia. Sisäilmapoliisi-projekti jatkuu vuoden 2018 loppuun.
Yhteyshenkilöt:
Professori Arto Visala, Aalto-yliopisto, sähkötekniikan ja automaation laitos
puh. 050 575 5936
[email protected]
Apulaisprofessori Heidi Salonen, Aalto-yliopisto, rakennustekniikan laitos
puh. 050 597 1173
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli
Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.