Uutiset

Uudessa kirjassa etsitään ratkaisuja hyvinvointiin kasvuajattelun ulkopuolelta

Ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Talouden kasvuvauhti on vauraissa maissa hyytynyt eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Kasvuun tarrautumisen sijasta ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseen pitäisi etsiä ekologisesti kestävästä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestyksestä.

Ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kärjistyneet yhteiskunnissa, joissa ykköstavoite on ollut kansantuotteen kasvu. Talouskasvu on nostanut elintasoa, mutta nykypäivänä se ei enää automaattisesti paranna hyvinvointiamme.

Parempaa elämää voidaan tulevaisuudessa rakentaa paikallisen yhteistoiminnan, vastuullisten yritysten sekä hoiva- ja kotitaloustyön kautta. Kestävässä taloudessa kiinnitetään enemmän huomiota ympäristön kantokykyyn sekä puhtaampaan energiajärjestelmään.

Uunituore Talous kasvun jälkeen -kirja kyseenalaistaa nykyiset ajattelutavat. Hyvinvointia voidaan luoda irrottautumalla jatkuvan kasvun vaatimuksista. Kirja esittää ratkaisuehdotuksia työn järjestämiseen, rahajärjestelmän sääntelyyn sekä energiantuotantoon ja piirtää siten kuvan sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta ja ympäristön paremmin huomioivasta tulevaisuudesta.
 

Uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä syntyy, kun ydin- ja paikallistalouksia vahvistetaan

Myös nykyisin talous olisi hyödyllistä ymmärtää taloudellisten vaihtojen kirjavana verkostona. Kapea-alaista tehokkuutta maksimoivat markkinavaihdot ovat vain sen yksi osa, sillä ihmiset luovat ja vaihtavat hyödykkeitä monin tavoin ja erilaisin vaihdantavälinein. Raha tuleekin nähdä vain taloudellisten vaihtojen mahdollistajana; raha on vaihtosuhteissa muotoutuvien velkasuhteiden kirjaamista eikä hyödykkeeksi rinnastettava niukka resurssi.”

Helpoimmin fossiilisten polttoaineiden käytön ja muiden haitallisten tuotantomuotojen alasajoon johtavat negawatit eli tuotannon väheneminen kysynnän pienentyessä. Energiankäytön supistamisen avulla voidaan saavuttaa myös muita merkittäviä hyötyjä, kuten taloudellisia säästöjä, omavaraisuuden kasvua, huoltovarmuuden lujittumista ja kauppataseen paranemista.”

Laajasti ymmärretyssä taloudessa ihmisillä on mahdollisuus ottaa oma ajankäyttö haltuun, hankkia uusia taitoja, investoida ihmissuhteisiin, elää säästeliäämmin ja tehdä enemmän asioita itse ja yhdessä muiden kanssa. Kun tuotannon ja kulutuksen järjestelmiä uudistetaan ydin- ja paikallistalouksia vahvistavasti, syntyy uudentyyppisiä markkinoita ja pienyrityksiä.”

Voitontavoittelu voi edelleen olla välineenä hyödyllinen, mutta sen paaluttaminen talouden instituutioiden keskeiseksi pyrkimykseksi ei toimi. Taloudellisen voiton avulla pitäisi saavuttaa jokin perustellumpi päämäärä.”

”Kestävää taloudellista toimeliaisuutta ydin- ja paikallistaloudessa voidaan edistää myös erilaisten täydentävien paikallisrahojen tai rinnakkaisvaluuttojen avulla. Vaikka kapean rahataloudellisesti nämä voidaan nähdä vähemmän ’tehokkaina’, ne ovat käytännössä hyvin järkeviä, kun niihin yhdistetään laajemmat sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tekijät.”

Talous kasvun jälkeen -keskustelutilaisuus tiistaina 12.4.2016 klo 15.30, Gaudeamus Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7, Helsinki

Uutuuskirjan teemoista keskustelevat kirjoittajien lisäksi johtava asiantuntija Eeva Hellström (Sitra), vanhempi yliopistonlehtori Mikko Jalas (Aalto-yliopisto) sekä aktivisti Marissa Varmavuori. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Muut Talous kasvun jälkeen -keskustelut 2016:
22.4. Helsinki, Pikkuparlamentti, klo 10–12

https://www.facebook.com/events/755321171265953/ (linkki tilaisuudesta luotuun Fb-tapahtumaan)

22.4. Porvoo, Paahtimo, klo 18
24.4. Salo, Kulttuuritalo Villi, klo 18–20
25.4. Salo, Kauppakeskus Plaza ja Suomalainen kirjakauppa, klo 12–13
25.4. Tampere, Ravintola 931, klo 18–20
26.4. Tampereen yliopisto, Paavo Koli -sali, klo 10–12
26.4. Jyväskylä, Pääkirjasto, klo 17.30–20
27.4. Joensuu, Kulttuurikahvila Laituri, klo 18–20
28.5. Helsinki, Maailman kirjat -tapahtuma, klo 15.15–16

Yhteyshenkilö Helsingin tapahtumassa 22.4. Ari Turunen: [email protected] / p. 044 989 1960
Yhteyshenkilö muissa tapahtumissa Marko Ulvila: [email protected] / p. 044 5332368

Maria Joutsenvirta, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén
Talous kasvun jälkeen
ISBN: 978-952-495-384-9
Gaudeamus 2016

Lisätietoa kirjasta: http://www.gaudeamus.fi/talouskasvunjalkeen/

Maria Joutsenvirta (KTT), kestävän talouden tutkija, Aalto-yliopiston Vastuullisen liiketoiminnan (Sustainability in Business, SUB) tutkimusryhmä.
[email protected] / p. 040-8301377
Tuuli Hirvilammi (VTT), tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto.
[email protected] / p. 040-7262254
Marko Ulvila (YTM), tietokirjailija, asiantuntija ja aktivisti.
[email protected] / p. 044-5332368
Kristoffer Wilén (KTM), poliittisen ekologian ja sosio-ekologisen taloustieteen tutkija, Hankenin vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan (CREME) tutkimusryhmä.
[email protected] / p. 040-5169064

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Vidha Saumyan teos, jossa groteskeja ihmishahmoja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTSin alumni Vidha Samyan teos esillä Venetsian biennaalissa 2024

Suomen paviljongissa Venetsian 60. kansainvälisessä taidebiennaalissa nähdään näyttely The pleasures we choose. Näyttely on esillä 24.11.2024 asti.
Metallikuutio, jota kädet koskettaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.
Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.