Uutiset

Uudenlaiset kvanttimateriaalit voivat mahdollistaa aiempaa vakaampia ja tehokkaampia teknologiasovelluksia

Kahden toisiinsa nähden kiertyneen grafeenikerroksen ja niihin yhdistetyn ferromagneettisen aineen avulla voidaan synnyttää uudenlaisia hallittavia elektronitiloja.
Twisted graphene sheets give rise to electrons with exotic properties
Uudenlainen laaksotila voidaan saada aikaan laittamalla kaksi hieman toisiinsa nähden kiertynyttä, ohutta grafeenikerrosta päällekkäin ja ferromagneettisen eristeen väliin.

Elektroneilla on niiden spinistä johtuva magneettinen ominaisuus. Pysyvillä magneeteilla, kuten jääkaapin ovessa, elektronien spinit ovat aina samansuuntaiset. Ilmiötä kutsutaan ferromagnetismiksi, ja spintroniikka taas on ala, jossa pyritään ohjaamaan spiniä.

Grafeenimateriaaleissa tunnetaan spiniä vastaava kvanttiominaisuus, jota voidaan kutsua potentiaalikuopaksi tai laaksoksi. Laaksotroniikka (valleytronics) on verrattain uusi potentiaalikuoppia ja energiaminimejä hyödyntävä fysiikan ala.

“Laaksotroniikassa informaatiota voidaan koodata paikallisten energiaminimien avulla - vastaavasti kuin elektroniikassa varauksen ja spintroniikassa spinin avulla. Laaksotroniikkaan perustuvat laitteet voivat olla merkittävästi tehokkaampia kuin elektroniikkaan perustuvat ja paljon vakaampia kuin spintroniikkaan perustuvat laitteet”, sanoo Aalto-yliopiston professori Jose Lado.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että toisiinsa nähden hieman kiertyneillä grafeenikerroksilla on ominaisuuksia, jotka voivat johtaa uusiin materiaalisovelluksiin kvanttiteknologiassa. Niissä epätavanomaiset kvanttitilat ovat riippuvaisia sähkövarauksesta tai spinistä. Toistaiseksi on kuitenkin ollut epäselvää, voidaanko uudenlaisia kvanttitiloja toteuttaa myös laaksotroniikassa.

Magneettisia van der Waals -materiaaleja ovat nyt tutkineet Jose Ladon lisäksi ETH Zürichin tohtorikoulutettava Tobias Wolf ja professorit Oded Zilberberg ja Gianni Blatter. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että uudenlainen laaksotila voidaan saada aikaan laittamalla kaksi hieman toisiinsa nähden kiertynyttä, ohutta grafeenikerrosta päällekkäin ja ferromagneettisen eristeen väliin. Tämän yhdistelmän avulla voidaan hallita elektronien käyttäytymistä materiaalissa. Laaksotilaa voidaan virittää sähköisesti ja saada aikaiseksi uudenlainen tätä tilaa hyödyntävä materiaali.

Perinteisillä ferromagneeteilla on tärkeä rooli siinä, että grafeenia voidaan hyödyntää laaksofysiikassa. Viimeaikaiset läpimurrot spintroniikassa ja van der Waalsin materiaalien tutkimuksessa avaavat uuden ulottuvuuden myös kiertyneeseen ja lomittuneeseen laaksotroniikkaan. Kvanttimaailmassa spinit voivat järjestyä eksoottisilla tavoilla, jonka seurauksena voi syntyä turhautuneita tiloja ja lomittuneita magneetteja.

“Nyt osoitettujen vahvasti vuorovaikutteisten tilojen osoittaminen on alkupiste kohti eksoottisia lomittuneita, laaksotiloihin perustuvia kvanttinesteitä ja kvantti-Hall-tiloja. Näitä kahta eksoottista materiaalitilaa ei ole löydetty luonnosta. Ne voivat mahdollistaa uudenlaisen grafeenipohjaisen alustan topologiselle kvanttilaskennalle”, Jose Lado sanoo.

Lisätietoja englanniksi:

Artikkeli: Spontaneous valley spirals in magnetically encapsulated twisted bilayer graphene

Jose Lado
Professori
Aalto-yliopisto
jose.lado@aalto.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.