Uutiset

Twitterissä oli luultua enemmän botteja vaalien alla – vaikutukset kuitenkin olemattomat

Pro gradu -tutkielman aineistona oli yli puoli miljoonaa Twitter-tiliä.
Twitter-botteja, Sippo Rossin gradun kuvitusta
Esimerkkejä havaituista boteista

Sippo Rossi kehitti tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmassaan koneoppimismallia Twitter-bottien havaitsemiseen. Tämän mallin avulla hän tutki, pyrittiinkö koneella luotujen tilien avulla vaikuttamaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksiin.

Botilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.

”Kehittämäni malli kykenee tunnistamaan tehokkaasti Twitterin metadataa hyödyntäen yksinkertaiset botit. Mallini mukaan eräiden suomalaisten kärkipoliitikkojen seuraajista yli 30 prosenttia näyttäisi olevan botteja. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Twitterin antamat omat arviot maailmanlaajuisesta bottien osuudesta”, kertoo Sippo Rossi, joka teki pro gradu -tutkielmansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tutkielmassa analysoitiin 550 000 Twitter-tilistä koostuvaa ainestoa verkostoanalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetty data louhittiin Twitteristä vuoden 2019 maaliskuun aikana. Aineisto koostuu 14 tunnetun suomalaisen poliitikon Twitter-seuraajista. Suurimmat bottikeskittymät löytyivät muun muassa Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kaltaisten poliitikkojen seuraajista.

Bottien taustat ja tavoitteet epäselviä

Rossin mukaan bottitilien alkuperä ja tarkoitus jäivät suurimmassa osassa tapauksista epäselväksi. Tämän vuoksi on vaikea määrittää, mikä osuus niistä on tietoisesti luotu kasvattamaan poliitikkojen seuraajien määrää.

”Ilmeisesti monet boteista seuraavat suomalaisia tilejä puhtaasti Twitterin suositusten perusteella, mikä johtaa kierteeseen, jossa seuratuimmat poliitikot keräävät laajoja bottiverkkoja.”

Pro gradu -tutkielman mukaan bottien vaikutus Suomen poliittiseen ympäristöön Twitterissä on vähäinen siitä huolimatta, että botit selvästi vahvistavat tiettyjen poliitikkojen näkyvyyttä. Tulokset ovat linjassa suojelupoliisin hiljattain julkaiseman raportin tietoihin, jonka mukaan ulkomaat eivät pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin. Tutkielma osoittaa, että Twitterillä on edelleen suuria vaikeuksia poistaa edes yksinkertaisia ja helposti havaittavissa olevia botteja.

Linkki pro graduun:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/38118?fbclid=IwAR1nlbuHRNi-Hq2fxbQfCbtzXoZmua7919FwcvDZrzNNzd6Q88yypU6ajEo

Lue myös Sippo Rossin pro gradun aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Aalto-yliopistossa pidettyä kokeellista kurssia: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006136910.html

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.
Apulaisprofessori Jukka Luoma. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ideologinen onttous auttaa kapitalismin voittoihin

Apulaisprofessori Jukka Luoma ja kollegansa löysivät yllättävän yhteyden organisaatio-oppimisen ja poliittisten taustaideologioiden väliltä.