Uutiset

Twitterissä oli luultua enemmän botteja vaalien alla – vaikutukset kuitenkin olemattomat

Pro gradu -tutkielman aineistona oli yli puoli miljoonaa Twitter-tiliä.
Twitter-botteja, Sippo Rossin gradun kuvitusta
Esimerkkejä havaituista boteista

Sippo Rossi kehitti tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmassaan koneoppimismallia Twitter-bottien havaitsemiseen. Tämän mallin avulla hän tutki, pyrittiinkö koneella luotujen tilien avulla vaikuttamaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksiin.

Botilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.

”Kehittämäni malli kykenee tunnistamaan tehokkaasti Twitterin metadataa hyödyntäen yksinkertaiset botit. Mallini mukaan eräiden suomalaisten kärkipoliitikkojen seuraajista yli 30 prosenttia näyttäisi olevan botteja. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Twitterin antamat omat arviot maailmanlaajuisesta bottien osuudesta”, kertoo Sippo Rossi, joka teki pro gradu -tutkielmansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tutkielmassa analysoitiin 550 000 Twitter-tilistä koostuvaa ainestoa verkostoanalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetty data louhittiin Twitteristä vuoden 2019 maaliskuun aikana. Aineisto koostuu 14 tunnetun suomalaisen poliitikon Twitter-seuraajista. Suurimmat bottikeskittymät löytyivät muun muassa Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kaltaisten poliitikkojen seuraajista.

Bottien taustat ja tavoitteet epäselviä

Rossin mukaan bottitilien alkuperä ja tarkoitus jäivät suurimmassa osassa tapauksista epäselväksi. Tämän vuoksi on vaikea määrittää, mikä osuus niistä on tietoisesti luotu kasvattamaan poliitikkojen seuraajien määrää.

”Ilmeisesti monet boteista seuraavat suomalaisia tilejä puhtaasti Twitterin suositusten perusteella, mikä johtaa kierteeseen, jossa seuratuimmat poliitikot keräävät laajoja bottiverkkoja.”

Pro gradu -tutkielman mukaan bottien vaikutus Suomen poliittiseen ympäristöön Twitterissä on vähäinen siitä huolimatta, että botit selvästi vahvistavat tiettyjen poliitikkojen näkyvyyttä. Tulokset ovat linjassa suojelupoliisin hiljattain julkaiseman raportin tietoihin, jonka mukaan ulkomaat eivät pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin. Tutkielma osoittaa, että Twitterillä on edelleen suuria vaikeuksia poistaa edes yksinkertaisia ja helposti havaittavissa olevia botteja.

Linkki pro graduun:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/38118?fbclid=IwAR1nlbuHRNi-Hq2fxbQfCbtzXoZmua7919FwcvDZrzNNzd6Q88yypU6ajEo

Lue myös Sippo Rossin pro gradun aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Aalto-yliopistossa pidettyä kokeellista kurssia: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006136910.html

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.