Uutiset

Twitterissä oli luultua enemmän botteja vaalien alla – vaikutukset kuitenkin olemattomat

Pro gradu -tutkielman aineistona oli yli puoli miljoonaa Twitter-tiliä.
Twitter-botteja, Sippo Rossin gradun kuvitusta
Esimerkkejä havaituista boteista

Sippo Rossi kehitti tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmassaan koneoppimismallia Twitter-bottien havaitsemiseen. Tämän mallin avulla hän tutki, pyrittiinkö koneella luotujen tilien avulla vaikuttamaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksiin.

Botilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.

”Kehittämäni malli kykenee tunnistamaan tehokkaasti Twitterin metadataa hyödyntäen yksinkertaiset botit. Mallini mukaan eräiden suomalaisten kärkipoliitikkojen seuraajista yli 30 prosenttia näyttäisi olevan botteja. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Twitterin antamat omat arviot maailmanlaajuisesta bottien osuudesta”, kertoo Sippo Rossi, joka teki pro gradu -tutkielmansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tutkielmassa analysoitiin 550 000 Twitter-tilistä koostuvaa ainestoa verkostoanalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetty data louhittiin Twitteristä vuoden 2019 maaliskuun aikana. Aineisto koostuu 14 tunnetun suomalaisen poliitikon Twitter-seuraajista. Suurimmat bottikeskittymät löytyivät muun muassa Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kaltaisten poliitikkojen seuraajista.

Bottien taustat ja tavoitteet epäselviä

Rossin mukaan bottitilien alkuperä ja tarkoitus jäivät suurimmassa osassa tapauksista epäselväksi. Tämän vuoksi on vaikea määrittää, mikä osuus niistä on tietoisesti luotu kasvattamaan poliitikkojen seuraajien määrää.

”Ilmeisesti monet boteista seuraavat suomalaisia tilejä puhtaasti Twitterin suositusten perusteella, mikä johtaa kierteeseen, jossa seuratuimmat poliitikot keräävät laajoja bottiverkkoja.”

Pro gradu -tutkielman mukaan bottien vaikutus Suomen poliittiseen ympäristöön Twitterissä on vähäinen siitä huolimatta, että botit selvästi vahvistavat tiettyjen poliitikkojen näkyvyyttä. Tulokset ovat linjassa suojelupoliisin hiljattain julkaiseman raportin tietoihin, jonka mukaan ulkomaat eivät pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin. Tutkielma osoittaa, että Twitterillä on edelleen suuria vaikeuksia poistaa edes yksinkertaisia ja helposti havaittavissa olevia botteja.

Linkki pro graduun:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/38118?fbclid=IwAR1nlbuHRNi-Hq2fxbQfCbtzXoZmua7919FwcvDZrzNNzd6Q88yypU6ajEo

Lue myös Sippo Rossin pro gradun aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Aalto-yliopistossa pidettyä kokeellista kurssia: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006136910.html

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.