Puurakennukset voivat tuottaa huomattavasti vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin rakennukset, joissa käytetään betonia, terästä tai tiiltä. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin juuri Environmental Research: Infrastructure and Sustainability -tiedelehdessä.
Tutkimuksen ovat laatineet tutkija Ali Amiri ja professori Seppo Junnila. He analysoivat 92 rakennuskohteen elinkaaritiedot (LCA) ja laskivat niin sanotun displacement factor -kertoimen (DF), joka kuvaa puun käytön ilmastohyötyjä rakennusmateriaalina. Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset.
”Tuloksemme osoittavat, että puu ei ole vain uusiutuva materiaali – se on myös tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetussa ympäristössä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ali Amiri.
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
Tutkimus nostaa esiin myös hybridipuurakennusten yleistymisen erityisesti keski- ja korkeiden rakennusten osalta. Tutkijat korostavat tarvetta selkeälle hybridirakennuksen määritelmälle, sillä nykykäytännöt mahdollistavat rakennusten markkinoinnin puurakennuksina, vaikka puun osuus olisi vähäinen.
Tutkimus tarjoaa tärkeän viitekehyksen arkkitehdeille, insinööreille ja päättäjille, jotka pyrkivät vähentämään rakennussektorin hiilijalanjälkeä.
”Havaintomme ovat erityisen kiinnostavia nyt, kun Suomeen tulee ensi vuoden alusta pakolliseksi hiilijalanjälkitodistus osalle uusista rakennuksista”, professori Seppo Junnila mainitsee.
Lue koko tutkimus:
Environmental Research: Infrastructure and Sustainability: How much upfront-embodied GHG emissions can wooden buildings save—displacement factors for wooden buildings
Uuden menetelmän avulla menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä myös rakennettavalla alueella.
