Tutkimus: Suomi24:n keskusteluissa vähemmistöt ja maahanmuutto nähdään uhkana

Tutkimukseen koottiin koneoppimismallin avulla yli 100 000 keskustelupalstaviestiä ja yli 5000 uutistekstiä. Tutkimus osoitti, että Suomi24:n ja perinteisen median rasismipuhe eroavat voimakkaasti toisistaan.
Aiheet, joissa rasismista puhuttiin
Tutkijat tunnistivat aineistosta 13 eri teemaa, joiden alla rasismista keskusteltiin uutismedioissa ja Suomi24:ssä.

Suomalaisessa mediassa ja keskustelupalstoilla käydään hyvin erilaista keskustelua rasismista. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta, joka pohjautuu perinteisistä uutismedioista, kuten Helsingin Sanomista, Ylestä ja Aamulehdestä, sekä Suomi24-keskustelupalstalta kerättyyn aineistoon. Tutkittu aineisto on julkaistu vuosina 2011–2015.

Tutkijat käyttivät laajaan tekstiaineistoon soveltuvaa koneoppimismallia. Sen avulla he tunnistivat aihepiirejä, joissa rasismia käsiteltiin. He havaitsivat, että perinteisessä mediassa ja keskustelupalstalla jopa samoja aiheita käsiteltiin täysin eri tavoin.

”Esimerkiksi maahanmuutto-teema esiintyi Suomi24:ssä usein tunteita herättävänä asiana. Media taas käsitteli sitä enemmän tosiasiana”, Aalto-yliopiston vieraileva tutkija ja Helsingin yliopiston tutkija Matti Nelimarkka sanoo.

Kielipeli syö rasismi-termin painoarvoa

Toimittajat käsittelivät rasismia historiallisessa tai kansainvälisessä kontekstissa ja vakavana sosiaalisena ongelmana. Nettikeskusteluissa painottui taas usein ”käänteinen rasismi”: keskustelijat näkivät vähemmistöt ja maahanmuuton sekä niiden puolustajat uhkana. He viittasivat usein esimerkiksi ruotsinkieliseen väestöön suomenkielisiä sortavana rasistisena joukkona.

Tutkijoiden mukaan rasismi irtautuu keskustelupalstoilla usein historiallisesta asiayhteydestään. Keskustelijat myös liudentavat käsitteitä puhumalla esimerkiksi ikärasismista ja keksimällä kielirasismin kaltaisia uudissanoja.

”Sellaisten uusien sanojen kuin kielirasismi – jolla viitataan ruotsin kielen asemaan toisena virallisena kielenä –  käyttäminen irrottaa rasismin historiallisista valta- ja alistussuhteista ja vähättelee rasismin uhrien kokemuksia. Tällaisella kielipelillä rasismi-termi menettää painoarvoaan”, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Mervi Pantti.

Tutkijoiden mukaan Suomessa esiintyvä rakenteellinen rasismi, kuten kuluneella vuosikymmenellä koventunut maahanmuuttopolitiikka, on harvoin uutismedian aiheena. Myös uutisia ihonvärin vuoksi rasismin kohteiksi joutuneista ihmisistä julkaistaan lähinnä rasisminvastaisten kampanjoiden yhteydessä.

“Rodullistetun rasismin kokijoiden ääni jää taustalle, mikä tutkimuksessamme johtui myös aineistoksi valitun palstan erityisluonteesta. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota myös siihen, ettei heidän äänensä kuulu liiemmin valtamediassakaan”, sanoo Tampereen yliopiston professori Kaarina Nikunen.

Tutkijat korostavat, ettei Suomi24 edusta kaikkea suomalaisen sosiaalisen median keskustelua. Se valittiin kuitenkin tutkimukseen, koska se on yksi Euroopan suurimmista ei-englanninkielisistä keskustelupalstoista.

Suomi24:stä poimittuja kirjoituksia oli 113 410, mikä vastasi noin puolta prosenttia kaikista tutkimusjakson aikana julkaistuista kirjoituksista. Uutismedioista aineistoon valittiin 5262 kirjoitusta, mikä vastasi noin 0,25 prosenttia kaikista artikkeleista, jotka näissä medioissa julkaistiin aineistonkeruun aikana.

Matti Nelimarkan mukaan massiivisen aineiston käsittely ei olisi ollut mahdollista ilman koneoppimiseen perustuvia menetelmiä. ”Uskomme, että nämä menetelmät auttavat tulevaisuudessa lisäämään ymmärrystämme yhteiskunnan tilasta”, hän sanoo.

Artikkeli julkaistiin hiljattain European Journal of Communication -lehdessä. Linkki julkaisuun.

Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta, ja se tehtiin Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä osana Rasismi ja julkinen keskustelu hybridissä mediamaisemassa -tutkimushanketta.

 

Lisätietoja

Mervi Pantti
Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puh. 040 7014 010
[email protected]

Matti Nelimarkka
Vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto
Tutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5275 920[email protected]

Kaarina Nikunen
Professori, Tampereen yliopisto
Puh. 040 1904 094
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Graphic Illustration of 5G network with symbols. Graphic design: Safa Hovinen
Kampus, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robottiliikenteen ja esineiden internetin tutkimus saa vauhtia – 5G-verkko avattiin Otaniemeen

Huippunopeassa mobiiliverkossa opiskelijat, tutkijat ja yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään tulevaisuuden teknologiaa.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tiedotteet Julkaistu:

Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä

Tehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet on polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaa kiintiöt polttoaineiden hiilisisällölle. Aalto-yliopiston tutkijat luovuttivat ehdotuksensa liikenne- ja viestintäministeriölle 22. lokakuuta.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.
Illustration on beige background: two students painting a big yellow lightbulb.
Tiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Hae Aalto Thesis -projektiin: HSL - Ohjelmistotuotanto 2.0!

Aalto Thesis -ohjelman projektihaku maistereille on auki. Lue lisää HSL:n projektista ja hae mukaan!