Tutkimus selvitti: Luovuus on kilpailuetu, jota voi johtaa ja mitata

Maailman talousfoorumin mukaan luova ajattelu on noussut tärkeäksi työelämätaidoksi. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa sekä yritykset että julkiset organisaatiot tarvitsevat uusia tapoja vastata epävarmuuteen, teknologisiin murroksiin sekä kestävän kehityksen haasteisiin. Luovuus tarjoaa keinon nähdä ongelmat uudesta näkökulmasta ja löytää ratkaisuja, joita ei muuten syntyisi. Silti sitä ei ole osattu hyödyntää järjestelmällisesti – sen mittaaminen ja johtaminen on koettu vaikeaksi. 

Vuodenvaihteessa päättyvässä, kaksivuotisessa LuovaLoikka: Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa -hankkeessa Aalto-yliopiston eri alojen tutkijat ja yritys- ja organisaatiokumppanit – kuten Fiskars, Kemira, Marimekko, Posti, Raisio, Yellow Method, Sitra ja Vero – ovat tuottaneet uutta tietoa siitä, miten luovuus vaikuttaa organisaatioiden kulttuuriin, taloudelliseen menestykseen sekä työntekijöiden hyvinvointiin.  

Suomalaisten yritysten luova potentiaali on valtava, mutta suuri osa siitä jää hyödyntämättä. Pullonkaula ei ole yksilöiden luovuudessa, vaan organisaatioiden kyvyssä ja johtamisen valmiuksissa tukea ja hyödyntää sitä. ”Ajan ja resurssien puute tekevät uusien asioiden kokeilemisesta lähes mahdotonta. Rakenteelliset esteet, tehokkuusorientoitunut kulttuuri sekä heikko riskinsietokyky ja sattumanvaraisuuden hyväksyntä jarruttavat luovuutta. Luovien ideoiden toteutus jää siis usein puolitiehen – ja näyttää siltä, että ratkaiseva tekijä on johtajuus”, sanoo tutkija Susanna Rahkamo, joka on yhdessä yhdysvaltalaisen kognitiivisen psykologian huippututkijan, Aalto-yliopiston vierailevan professorin, Mark Runcon, kanssa tutkinut sekä yksilöiden että organisaatioiden luovuuden mittaamista. Tutkijat päätyivät tulokseen, että luovuutta voidaan mitata konkreettisesti, ja että sillä on suora yhteys myös liiketoiminnan tulosmittareihin. 

Luovuus syntyy myös usein yllättävän arkisissa kohtaamisissa: kahvipöytäkeskusteluissa, lounailla tai kokousten välissä, sekä organisaatiokulttuurissa, joka aidosti kunnioittaa ja vaalii erilaisia ideoita. ”Juuri tällaisissa epämuodollisissa kohtaamisissa tapahtuu se ’taika’, joka luo luovuudelle otollisen ympäristön”, sanoo tutkija Ana Paula Lafaire, joka professori Astrid Huopalaisen johdolla yhdessä tohtoriopiskelija Maria Uusitalon kanssa ovat tutkineet luovuuden syntymistä työarjessa. 

Vaikka luovat oivallukset syntyvät usein sattumalta, organisaatiot voivat myös tietoisesti vahvistaa luovuutta tukevia kulttuureja – esimerkiksi lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta, psykologista turvallisuutta ja kokeilunhalua sekä luomalla yhteistyötä tukevia tiloja ja käytäntöjä. Työntekijät pystyvät edistämään kollektiivista luovuutta, kun heidän mielipiteillään on merkitystä ja aikataulutjoustavat. ”Luovuutta ruokkivat spontaanit kohtaamiset käytävillä, huumorintaju ja yhteinen ymmärrys siitä, että epävarmuus kuuluu prosessiin ja epäonnistuminen on sallittua. Kyse on pienistä asioista, joilla tavallaan sotketaan vakiintunutta työn rytmiä – silloin luovat ideat todennäköisemmin nousevat esiin ja kukoistavat”, Lafaire toteaa. 

”Johtamisen tehtävä on vahvistaa kulttuuria, joka rakentuu yhteisen tarkoituksen ja tekemisen varaan, mahdollistaa työntekijöiden väliset aidot kohtaamiset ja saa ihmiset tuntemaan itsensä nähdyiksi ja kuulluiksi”, Huopalainen lisää. 

Luovuuden mittaamisessa kiinnostavin kysymys on usein, korreloivatko yksilöiden ja organisaatioiden luovuuspotentiaali yritysten taloudellisen menestyksen kanssa. Tätä selvitettiin professori Matti Rossin johtamassa tutkimusryhmässä, jossa työskenteli myös professori Eeva Vilkkumaa,Senior Fellow Niina Mallat ja väitöskirjatutkija Maria Semenova.  

Ja todellakin, tutkimustulokset osoittavat, että yritykset, joilla oli keskimääräistä korkeampi yksilöllinen luovuus ja luovuutta tukeva organisaatiokulttuuri, menestyivät todennäköisemmin taloudellisesti toimialansa keskiarvoa paremmin. Vastaavasti yritykset, joiden molemmat luovuusmittarit olivat heikompia, kuuluivat useammin alisuoriutujien joukkoon. ”Tulokset osoittavat, että yhteys luovuutta tukevan organisaatiokulttuurin ja taloudellisen menestyksen välillä on vahvempi kuin yksilöllisen luovuuden ja menestyksen välinen”, Vilkkumaa kertoo. 

Johtajuus on voimakkain luovuutta vahvistava tekijä organisaatiokulttuurin rakentamisessa ja alisuoriutumisen riskin vähentämisessä. ”Johtajuus on voimakkain luovuutta vahvistava tekijä. Kuitenkin, jos johtaminen on vahvaa mutta luovuutta tukeva ilmapiiri heikko, yritys suoriutuu taloudellisesti heikommin – hyvä johtajuus ei siis yksin riitä”, Vilkkumaa summaa. 

Hankkeen tulokset antavat eväitä organisaatioille, jotka haluavat vahvistaa luovaa kulttuuria, panostaa uudistumiseen ja rakentaa sen kautta kilpailuetua kestävällä tavalla. Samalla tuloksista saadaan päättäjille ja koulutusjärjestelmälle tietoa siitä, miten luovuutta voidaan edistää laajemmin yhteiskunnassa. Luovuudesta voikin tulla ratkaiseva tekijä Suomen menestykselle globaalissa kilpailussa, ei vain yksittäisissä yrityksissä, vaan koko yhteiskunnan innovatiivisuudessa, resilienssissä ja hyvinvoinnissa. ”Luovuus ei ole enää pehmeä taito tai mukava lisä – se on selviytymispaketti”, totesi eräs tutkimukseen osallistunut yritysedustaja. 

LuovaLoikka: luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa -tutkimuksen tulokset esitetään 12.11.2025 klo 9.00–11.00. Osallistuminen on mahdollista paikan päällä tai etänä. Tapahtumasta tulee tallenne Aallon YouTube-kanavalle.