Tutkimus Postin ja Telen yhtiöittämisestä: Ylin johto kasvatti hallinnollisessa tyhjiössä toimivaltaansa ja palkkioitaan
Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät tuoreessa tutkimuksessaan, miten siirtyminen valtion liikevirastosta yhtiömuotoiseen liiketoimintaan vaikuttaa johdon päätöksentekoon ja strategiaan.
Tutkijat analysoivat digitaalisen historiantutkimuksen avulla yli 50 000 sivua Posti- ja telelaitoksen ja sen toimintaa jatkaneiden Postin ja Telen, sittemmin Soneran ja Telia Finlandin, sisäistä arkistoaineistoa vuosilta 1987–98. Aineisto digitoitiin ja koodattiin tietokantaan, ja sen avulla voitiin tarkastella yhtiöiden päätöksentekoa.
Posti- ja telelaitoksessa tehtiin 90-luvun alussa markkinalähtöisiä organisaatiomuutoksia, joista merkittävimmät olivat Postin ja Telen yhtiöittäminen. Kun valtio otti etäisyyttä päivittäiseen toimintaan, yhtiöihin muodostui osittainen hallinnollinen tyhjiö.
”Tulosohjaukseen siirtyminen merkitsi virkamiesjohdon kontrollin vähentymistä ja kasvatti ylimmän johdon toimivaltaa monilla osa-alueilla yhtiöissä”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Eero Aalto.
”Valtion liikevirastossa on tiukka resurssikontrolli, kun taas tulosohjaus antaa vapaat kädet toimia ja muuttaa hyvin radikaalisti esimerkiksi yhtiön kansainvälistymisstrategiaa. Tutkimissamme valtionyhtiöissä ylin johto sai ja myös otti toimivaltaa, jonka turvin se ajoi muun muassa omien palkkioidensa kasvattamista muiden yksityisen sektorin yritysjohtajien palkkioiden tasolle”, sanoo tohtorikoulutettava Zeerim Cheung Aalto-yliopistosta.
Valtionyhtiön johto voi pyrkiä tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiö pärjää paremmin markkinoilla. Nämä päätökset voivat olla ristiriidassa poliittisten tavoitteiden ja julkisen edun kanssa. Ylimmän johdon suuret palkkiot, jotka ovat toistuva aihe julkisessa keskustelussa, ovat osa tätä kehitystä.
Taloudellisten kannustimien lisäksi valtionyhtiöiden johto tavoittelee myös uralla etenemistä ja mainetta.
”Koska avoimilla markkinoilla pitää pärjätä kilpailussa, johdon tulee tehdä markkinoihin perustuvia päätöksiä, kuten muutoksia kustannusrakenteeseen ja tarjontaan. Nämä teot voivat kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa, mitä poliittinen johto odottaa julkiselta toimijalta ja palveluntarjoajalta”, Eero Aalto toteaa.
Yltiöpäisiä riskejä
Hallinnollinen tyhjiö ja johdon ja omistajien välille muodostuva odotusten ristiriita vaikuttaa myös valtionyhtiöiden riskinottoon. Esimerkiksi Telen siirtyminen markkinalähtöisempään suuntaan kasvatti rajusti kansainvälisten investointien volyymia suhteessa Suomen liiketoimintojen kokoon.
”Yhtiön johdolla ja omistajalla voi olla erilainen näkemys investointien riski-tuottoprofiilista. Parhaimmillaan suurten riskien ottaminen voi johtaa menestys- ja sankaritarinaan. Pahimmillaan riskit toteutuvat ja valtion ja lopulta veronmaksajien pitää tulla pelastamaan. Hyvä esimerkki ovat surullisen kuuluisat Soneran 3G-kaupat 2000-luvun alussa ja lopulta Soneran pakotettu fuusio ruotsalaisen kilpailijan Telian kanssa”, sanoo Zeerim Cheung.
Valtionyhtiön riskinotto poikkeaa yksityisestä sektorista, sillä isojakin riskejä ottavalla valtionyhtiöllä on aina tukenaan valtion resurssit. Siksi myös kannustimia tulisi arvioida suhteessa todelliseen riskiin.
”Valtionyhtiöt ovat ajan kuluessa muuttaneet muotoaan. Samalla niiden toiminnan painopisteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä yhä markkinalähtöisemmiksi. Kuitenkin julkisuudessa niiden toimintaa arvioidaan usein ensisijaisesti julkisten palvelujen tuottajina. Esimerkiksi Posti on julkisten palvelujen ja markkinalähtöisyyden välimaastossa”, sanoo tutkija Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopistosta.
Ja vaikka valtionyhtiö on liikeyritys, sen olemassaoloon liittyy usein yhteiskunnallisia syitä.
”Jos poliittiset tavoitteet ovat ristiriidassa valtionyhtiön omien tavoitteiden kanssa, seurauksena on usein kohuja ja heikentynyt toimintakyky”, Zeerim Cheung sanoo.
Tutkimus valittiin kesällä Academy of Management -konferenssin parhaimmistoon ja nuorille tutkijoille annettavan Douglas Nigh -palkinnon finalistiksi sekä Academy of International Business -konferenssin tutkimusmetodipalkinnon finalistiksi.
Lisätietoa:
Zeerim Cheung
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
zeerim.cheung@aalto.fi
p. 050 337 2610
Artikkeli: State control, internal legitimacy, and the internalization process of a state-owned enterprise
Lue lisää uutisia
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel tutustuivat kvantti-, avaruus- ja jäätutkimukseen vieraillessaan Aalto-yliopistossa
Vierailun tavoitteena perjantaina 21.8.2026 oli vahvistaa Suomen ja Ruotsin yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden saralla.
Unite! saa 7,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta
Unite!-allianssin seuraava vaihe alkaa marraskuussa 2026. Se tulemaa tarjoamaan jatkossakin mahdollisuuksia Aallon opiskelijoille, opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä muulle henkilökunnalle.
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat Aalto-yliopistossa Espoossa
Vierailullaan perjantaina 21.8.2026 kruununprinsessapari tutustuu kvanttiteknologiaan, avaruusteknologiaan ja jäätutkimukseen.