Uutiset

Tutkimus Postin ja Telen yhtiöittämisestä: Ylin johto kasvatti hallinnollisessa tyhjiössä toimivaltaansa ja palkkioitaan

Kun virastosta tulee valtionyhtiö, päätöksenteko ja toimivalta saattavat jäädä epäselviksi.
Muistio vuodelta 1988
Muistio johdon palkkauksesta vuodelta 1988.

Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittävät tuoreessa tutkimuksessaan, miten siirtyminen valtion liikevirastosta yhtiömuotoiseen liiketoimintaan vaikuttaa johdon päätöksentekoon ja strategiaan.

Tutkijat analysoivat digitaalisen historiantutkimuksen avulla yli 50 000 sivua Posti- ja telelaitoksen ja sen toimintaa jatkaneiden Postin ja Telen, sittemmin Soneran ja Telia Finlandin, sisäistä arkistoaineistoa vuosilta 1987–98. Aineisto digitoitiin ja koodattiin tietokantaan, ja sen avulla voitiin tarkastella yhtiöiden päätöksentekoa.

Posti- ja telelaitoksessa tehtiin 90-luvun alussa markkinalähtöisiä organisaatiomuutoksia, joista merkittävimmät olivat Postin ja Telen yhtiöittäminen. Kun valtio otti etäisyyttä päivittäiseen toimintaan, yhtiöihin muodostui osittainen hallinnollinen tyhjiö.

”Tulosohjaukseen siirtyminen merkitsi virkamiesjohdon kontrollin vähentymistä ja kasvatti ylimmän johdon toimivaltaa monilla osa-alueilla yhtiöissä”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Eero Aalto.

”Valtion liikevirastossa on tiukka resurssikontrolli, kun taas tulosohjaus antaa vapaat kädet toimia ja muuttaa hyvin radikaalisti esimerkiksi yhtiön kansainvälistymisstrategiaa. Tutkimissamme valtionyhtiöissä ylin johto sai ja myös otti toimivaltaa, jonka turvin se ajoi muun muassa omien palkkioidensa kasvattamista muiden yksityisen sektorin yritysjohtajien palkkioiden tasolle”, sanoo tohtorikoulutettava Zeerim Cheung Aalto-yliopistosta.

Valtionyhtiön johto voi pyrkiä tekemään päätöksiä, joiden avulla yhtiö pärjää paremmin markkinoilla. Nämä päätökset voivat olla ristiriidassa poliittisten tavoitteiden ja julkisen edun kanssa. Ylimmän johdon suuret palkkiot, jotka ovat toistuva aihe julkisessa keskustelussa, ovat osa tätä kehitystä.

Taloudellisten kannustimien lisäksi valtionyhtiöiden johto tavoittelee myös uralla etenemistä ja mainetta.

”Koska avoimilla markkinoilla pitää pärjätä kilpailussa, johdon tulee tehdä markkinoihin perustuvia päätöksiä, kuten muutoksia kustannusrakenteeseen ja tarjontaan. Nämä teot voivat kuitenkin olla ristiriidassa sen kanssa, mitä poliittinen johto odottaa julkiselta toimijalta ja palveluntarjoajalta”, Eero Aalto toteaa.

Yltiöpäisiä riskejä

Hallinnollinen tyhjiö ja johdon ja omistajien välille muodostuva odotusten ristiriita vaikuttaa myös valtionyhtiöiden riskinottoon. Esimerkiksi Telen siirtyminen markkinalähtöisempään suuntaan kasvatti rajusti kansainvälisten investointien volyymia suhteessa Suomen liiketoimintojen kokoon.

”Yhtiön johdolla ja omistajalla voi olla erilainen näkemys investointien riski-tuottoprofiilista. Parhaimmillaan suurten riskien ottaminen voi johtaa menestys- ja sankaritarinaan. Pahimmillaan riskit toteutuvat ja valtion ja lopulta veronmaksajien pitää tulla pelastamaan. Hyvä esimerkki ovat surullisen kuuluisat Soneran 3G-kaupat 2000-luvun alussa ja lopulta Soneran pakotettu fuusio ruotsalaisen kilpailijan Telian kanssa”, sanoo Zeerim Cheung.

Valtionyhtiön riskinotto poikkeaa yksityisestä sektorista, sillä isojakin riskejä ottavalla valtionyhtiöllä on aina tukenaan valtion resurssit. Siksi myös kannustimia tulisi arvioida suhteessa todelliseen riskiin.

”Valtionyhtiöt ovat ajan kuluessa muuttaneet muotoaan. Samalla niiden toiminnan painopisteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä yhä markkinalähtöisemmiksi. Kuitenkin julkisuudessa niiden toimintaa arvioidaan usein ensisijaisesti julkisten palvelujen tuottajina. Esimerkiksi Posti on julkisten palvelujen ja markkinalähtöisyyden välimaastossa”, sanoo tutkija Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopistosta.

Ja vaikka valtionyhtiö on liikeyritys, sen olemassaoloon liittyy usein yhteiskunnallisia syitä.

”Jos poliittiset tavoitteet ovat ristiriidassa valtionyhtiön omien tavoitteiden kanssa, seurauksena on usein kohuja ja heikentynyt toimintakyky”, Zeerim Cheung sanoo.

Tutkimus valittiin kesällä Academy of Management -konferenssin parhaimmistoon ja nuorille tutkijoille annettavan Douglas Nigh -palkinnon finalistiksi sekä Academy of International Business -konferenssin tutkimusmetodipalkinnon finalistiksi.

Lisätietoa:

Zeerim Cheung
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos
[email protected]
p. 050 337 2610

Artikkeli: State control, internal legitimacy, and the internalization process of a state-owned enterprise

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvituskuva: Matti Ahlgren.
Tiedotteet Julkaistu:

Päivittäistavarakauppa selvisi koronakeväästä nopean kommunikoinnin ja joustavuuden avulla

Korona-aika korosti päivittäisen kommunikoinnin, joustavan suunnittelun ja resursoinnin sekä ketterien toimintatapojen merkitystä, alustavasta tutkimusraportista käy ilmi. Tulokset voivat auttaa päivittäistavarakauppaa valmistautumaan koronan mahdolliseen toiseen aaltoon.
concrete-slabs
Tiedotteet Julkaistu:

Tuotantoa minuuttiaikataululla ja taloteknisiä ratkaisuja korkean rakentamisen kohteissa

Miten paikallavalettu korkea rakentaminen aikataulutetaan minuuttien tarkkuudella? Mitä taloteknisissä ratkaisuissa on otettava huomioon, kun kerrosluku kasvaa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa ensimmäisessä osiossa.
high-rise-crane
Tiedotteet Julkaistu:

Esivalmistus ja Big Room tehostavat korkeaa rakentamista

Miten kylpyhuone-elementtejä kannattaa asentaa korkeassa rakentamisessa ja miten niiden käyttö vaikuttaa rakennusaikaan? Kuinka Big Room -työskentely toimii parhaiten korkean rakentamisen projekteissa? Building 2030 -konsortion korkean rakentamisen työryhmä paneutui näihin kysymyksiin 17.6.2020 virtuaalityöpajansa jälkimmäisessä osassa.
Rosegbach. Photo: Daniel Viviroli.
Tiedotteet Julkaistu:

Riippuvuus vuoristojen vesivarannoista kasvaa - vuoristot toimivat vesitorneina jopa neljännekselle alankoalueiden asukkaista

Uuden tutkimuksen mukaan 1,5 miljardia ihmistä saa tarvitsemansa veden vuoristoalueilta alkunsa saavista joista vuoteen 2050 mennessä. Vain kestävällä kehityksellä voidaan varmistaa vuoristoalueiden säilyminen maailman vesitorneina myös tulevaisuudessa.