Tutkimus: Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt heikentävät eri viljelykasvien satoja maailmanlaajuisesti, vehnä suurin kärsijä
Sään ääri-ilmiöitä ilmenee ajoittain maapallon joka kolkassa, mutta niiden samanaikaisen esiintymisen vaikutusta eri viljelykasvien satoihin ei ole aiemmin maailmanlaajuisesti tutkittu. Aalto-yliopiston tutkijoiden vetämän kansainvälisen tutkijaryhmän tuore tutkimus kertoo nyt, että viljelijöiden todennäköisyys kohdata samanaikaisesti kuuma ja kuiva kasvukausi on lisääntynyt joka puolella maailmaa. Tutkimuksen mukaan myös eri viljelylajien satoisuus kärsii sään ääri-ilmiöistä.
Tutkimuksessa selvitettiin sää- ja satotilastojen avulla maailmanlaajuisesti kuumien ja kuivien sekä myös kylmien ja märkien ääri-ilmiöiden samanaikaista ilmenemistä sekä niiden vaikutusta neljän eri viljelykasvin satoihin vuosina 1980–2009. Tutkimus julkaistiin äskettäin Scientific Reports -lehdessä.
Pahiten sään ääri-ilmiöt vaikuttivat vehnänviljelijöihin, joiden riski kohdata liian kuuma ja kuiva kasvukausi nousi tutkimusjaksolla kuusinkertaiseksi. Maissin, riisin ja soijapavun kasvattajilla riski kohdata kuumuutta ja kuivuutta taas kaksinkertaistui 30 vuodessa.
Liian kuumat ja kuivat olosuhteet kasvukaudella myös pienensivät johdonmukaisesti kaikkien tarkasteltujen viljelykasvien satoja ympäri maailman. Myös kylmät ja märät olosuhteet heikensivät satoja, mutta vähemmässä määrin ja eikä tulos ollut yhtä suoraviivainen, tutkijat toteavat.
Tutkimuksessa havaittiin, että liian kuumat ja kuivat kasvuolosuhteet pienensivät vehnäsatoa maailmanlaajuisesti yhteensä noin neljä prosenttia. Joillain alueilla sato kutistui sitäkin enemmän, kuten osissa Venäjää ja Kiinaa, jotka kummatkin ovat suuria vehnäntuottajamaita. Kuumat ja kuivat viljelyolosuhteet pienensivät myös maissin satoa noin kolme prosenttia, mutta siinäkin menetykset olivat paikoin suurempia muun muassa osissa Pohjois-Amerikkaa, itäistä Eurooppaa ja Kiinaa.
Suomessa ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset maatalouteen ovat tutkimuksen perusteella kaksijakoisia.
”Voi sanoa, että Suomessa keskimäärin kasvuolosuhteet ovat parantuneet, koska kasvukausi on pidempi ja lämpöä on enemmän. Mutta kuumuus ja kuivuus aiheuttavat täälläkin ongelmia, ja niiden esiintyvyys myös lisääntyi tutkimusjaksolla”, kertoo tutkimusta johtanut tutkijatohtori Matias Heino.
Tutkijat toteavat, että sään vaikutuksen ymmärtäminen eri lajien satovaihteluihin on välttämätöntä, jotta maataloustuotanto pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
”Sään ääri-ilmiöiden koko maailman elintarviketuotannolle aiheuttama uhka kasvaa jatkuvasti, joten meidän on kehitettävä keinoja auttaa viljelijöiden sopeutumista epäsuotuisiin sääoloihin. Meidän on myös vähennettävä päästöjä, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta”, Heino toteaa.
Linkki tutkimukseen Nature-julkaisun Scientific Reports -lehdessä
Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi
Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti Suomenkin luontoon ja ekosysteemeihin, Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään.
Lue lisää uutisia
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
”Kehitän työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla voidaan sisällyttää ja tutkia tiedonkäsittelyn vääristymiä taloudellisiin malleihin”
Apulaisprofessori Daniel Hauser saa arvostetun Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Starting Grant -apurahan.