Uutiset

Tutkijoille läpimurto: Fotoniset aikakiteet voivat muuttaa valon käyttöä ja hallintaa

Uusi tutkimustulos voi lähitulevaisuudessa parantaa merkittävästi esimerkiksi lasereita, antureita ja optista tietojenkäsittelyä.
Värikkäitä kuvioita, jotka kuvastavat fotonisia aikakiteitä
Fotoniset aikakiteet ovat optisia materiaaleja, jotka vahvistavat valoa erittäin voimakkaasti. Kuva: Xuchen Wang

Kansainvälinen tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa suunnitellut toimivia fotonisia aikakiteitä – eräänlaisia erikoismateriaaleja, jotka vahvistavat valoa poikkeuksellisen tehokkaasti. Läpimurto luo perustan tehokkaammille lasereille, sensoreille ja muille optisille laitteille, ja avaa siten jännittäviä mahdollisuuksia esimerkiksi viestinnän, kuvantamisen ja tunnistustekniikan aloilla.

”Tutkimuksemme haastaa valon ja aineen vuorovaikutuksen hallinnan rajat, mikä voi mahdollistaa fotonisten aikakiteiden ensimmäisen kokeellisen toteutuksen ja edistää niiden käyttöä käytännön sovelluksissa: korkean hyötysuhteen valovahvistimista ja kehittyneistä antureista innovatiivisiin laserteknologioihin”, sanoo apulaisprofessori Viktar Asadchy Aalto-yliopistosta.

Fotoniset aikakiteet ovat ainutlaatuisia optisia materiaaleja. Aikakiteen esitteli ensimmäisenä Nobel-palkittu Frank Wilczek vuonna 2012. Toisin kuin perinteiset kiteet, joiden rakenteet toistuvat tilassa, fotoniset aikakiteet pysyvät yhtenäisinä tilassa, mutta värähtelevät jaksollisesti ajassa. Tämä aikakiteiden ainutlaatuinen ominaisuus luo tilan, jossa valo pysähtyy kiteen sisällä samalla kun sen voimakkuus kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä.

Valon vuorovaikutuksen erikoisuutta fotonisessa aikakiteessä voi yrittää ymmärtää kuvittelemalla, että valo kulkee väliaineessa, joka vaihtelee ilman ja veden välillä tuhansia biljoonia kertoja sekunnissa. Ilmiö haastaa tavanomaisen käsityksemme optiikasta.

Yksi fotonisten aikakiteiden mahdollinen sovellus on nanosensorit. 

”Kuvitellaan, että haluamme havaita pienen hiukkasen, kuten esimerkiksi viruksen, jonkin saastuttavan aineen tai syövän biomarkkerin läsnäolon. Kun tällainen hiukkanen aktivoituu, se säteilee pienen määrän valoa tietyllä aallonpituudella. Fotoninen aikakide voi vangita tämän valon ja vahvistaa sitä automaattisesti, mikä mahdollistaa tehokkaamman havaitsemisen nykyisillä laitteilla”, Asadchy sanoo.

Näkyvän valon taajuudella toimivien fotonisten aikakiteiden kehittäminen on ollut pitkään haastavaa. Tähän mennessä edistyneimmät, saman ryhmän tekemät kokeelliset toteutukset ovat rajoittuneet paljon matalampiin taajuuksiin, kuten mikroaaltoihin. Nyt julkaistussa tutkimuksessaan ryhmä ehdottaa ensimmäistä käytännön lähestymistapaa ”aidosti optisten” fotonisten aikakiteiden aikaansaamiseksi. He ennustavat, että käyttämällä valon vahvistamiseen pientä piipallojen ryhmää voidaan vaadittavat erityisolosuhteet vihdoin saavuttaa myös laboratoriossa tunnettujen optisten tekniikoiden avulla.

Ryhmään kuului tutkijoita Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Karlsruhen teknillisestä instituutista ja Harbinin teknillisestä yliopistosta. Tutkimus julkaistiin juuri Nature Photonics -lehdessä.

Lisätietoja

Lue lisää

 Time varying interface and light

Uudenlainen fotoninen aikakide vahvistaa valoa

Tutkijat loivat aikakiteitä, joiden toimintataajuus oli mikroaaltojen luokkaa, ja niiden huomattiin vahvistavan sähkömagneettisia aaltoja.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Maarit Korpi-Lagg, Pekka Marttinen, Robin Ras
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Uudet varadekaanit valittu Perustieteiden korkeakouluun

Perustieteiden korkeakoulun vaikuttavuuden varadekaaniksi valittiin Maarit Korpi-Lagg, opetuksen varadekaaniksi Pekka Marttinen ja tutkimuksen varadekaaniksi Robin Ras.
Sininen sähköpotkulauta pysäköitynä merkitylle kiveykselle
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta

Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.