Uutiset

Tutkijat valjastivat nanopartikkelit äärimmäisen pieneksi laseriksi

Kyseessä on maailman ensimmäinen näkyvän valon aallonpituuksilla toimiva, niin sanottuja pimeitä hilamoodeja hyödyntävä plasmoninen nanolaser.

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä uudentyyppinen laser on erittäin pieni, noin tuhannesosa ihmisen hiuksen paksuudesta. Valon elinaika näin pienissä rakenteissa on äärimmäisen lyhyt, vain kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin valon omaan värähtelyyn tarvittava aika. Tutkimustulos avaa mahdollisuuden kehittää uusia integroituja koherentteja valonlähteitä kuten lasereita, jotka ovat erittäin nopeita ja pieniä.

Laserin toiminta perustuu hopeasta tehtyihin nanopartikkelihiloihin. Toisin kuin perinteisissä lasereissa, joissa takaisinkytkentä tapahtuu normaalien peilien avulla, uusi nanolaser hyödyntää sadan nanometrin kokoisten nanopartikkelien säteilemää valoa. Kukin nanopartikkeli toimii kuin pieni antenni, joka säteilee valoa toisiin partikkeleihin. Maksimoidakseen laserin intensiteetin tutkijat asettivat partikkelit laservalon aallonpituuden etäisyydelle toisistaan. Tällöin kaikki partikkelit säteilevät samassa vaiheessa ja siten voimistavat laservaloa. Laserin vahvistavana elementtinä käytettiin orgaanisia fluoresoivia molekyylejä.

Valoa pimeästä

Eräs keskeisimmistä haasteista nanolaserin kehittämisessä oli valon lyhyt elinaika tällaisissa nanorakenteissa. Tutkijat kiersivät ongelman hyödyntämällä niin kutsuttuja pimeitä moodeja.

“Pimeät moodit voidaan intuitiivisesti ymmärtää perinteisten antennien avulla: yksittäinen antenni säteilee voimakkaasti, mutta kaksi antennia, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan ja joihin syötetään vastakkaisvaiheista virtaa, säteilevät hyvin vähän”, selittää akatemiaprofessori Päivi Törmä.

”Pimeä moodi aiheuttaa vastakkaisvaiheisia virtoja jokaiseen nanopartikkeliin, mutta paljon suuremmilla taajuuksilla, jotka vastaavat näkyvää valoa”, hän jatkaa.

“Pimeät moodit ovat kiinnostavia niiden sovellusten kannalta, joissa pieni tehonkulutus on tärkeää. Sellaisenaan pimeän moodin laserointi on hyödytöntä, sillä pimeän moodin laservalo on sidottu nanopartikkelihilan pintaan eikä pääse pakenemaan”, lisää Staff Scientist Tommi Hakala.

”Hyödyntämällä nanopartikkelihilan äärellistä kokoa löysimme tavan ohjata valo ulos. Hilan reunoja kohti mentäessä partikkelit alkavat käyttäytyä yhä enemmän kuin tavalliset antennit, jotka säteilevät laservaloa ulkomaailmaan”, kertoo jatko-opiskelija Heikki Rekola.

Tutkimusryhmä käytti laserin valmistamiseen kansallisen OtaNano tutkimusinfrastruktuurin puhdastiloja ja nanovalmistuslaitteita.

Tulokset julkaistiin Nature Communications -julkaisussa.
 

Yhteydenotot:
Akatemiaprofessori Päivi Törmä
[email protected]
p. 050 382 6770

Quantum Dynamics-tutkimusryhmä: http://physics.aalto.fi/en/groups/qd/
Laskennallisen nanotieteen huippututkimusyksikkö, COMP: http://comp.aalto.fi/

OtaNano: http://www.otanano.fi/

Video: https://www.youtube.com/watch?v=jXuAk17ycJA

Tutkimusartikkeli: T.K. Hakala, H.T. Rekola, A.I. Väkeväinen, J.-P. Martikainen, M. Nečada, A.J. Moilanen, P. Törmä. Lasing in dark and bright modes of a finite-sized plasmonic lattice. DOI:10.1038/NCOMMS13687.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Feedback controlled hydrogels. Picture: Ikkala lab / Aalto University and Priimägi lab / Tampere University
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat loivat itsesäätyvän materiaalin mimosan ja kärpäsloukkukasvin innoittamina

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään homeostaattisen järjestelmän, joka reagoi ympäristön muutoksiin dynaamisesti samaan tapaan kuin elävät organismit. Saavutus voi mahdollistaa uudenlaisia älykkäitä materiaaleja ja interaktiivista pehmeää robotiikkaa.
Aalto-yliopiston opiskelijat Joensuun torilla
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto Road Show valloitti Itä-Suomen!

Aalto-yliopisto jalkautui viikon kestävälle lukiokiertueelle, Aalto Road Showlle, Itä-Suomeen viikolla 44.
Opiskelijat tutkimassa aurinkopaneelia.
Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:
Andrea Sand
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Piille löytyy elektroniikassa lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyys on arvoitus – tutkimusprojekti kehittää tehokasta tapaa säteilyvaurioiden ennustamiseen

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Andrea Sand sai Euroopan tutkimusneuvostolta merkittävän rahoituksen puolijohteiden säteilyvaurioiden ennustamiseen. Uusi menetelmä voi avata ovia seuraavan sukupolven materiaalien käyttöönotolle.