Tutkijat kehittävät tietokonepeliä masennuksen hoitoon
Masennus on globaalisti merkittävä toimintakyvyn alentaja ja työkyvyttömyyden syy, ja esimerkiksi Euroopassa masennuksesta aiheutuneet kustannukset muodostavat kahdeksasosan kaikista aivosairauksien kustannuksista.
Nyt Business Finland on myöntänyt Aalto-yliopiston professori Matias Palvan vetämälle ryhmälle rahoituksen masennuksen hoidossa käytettävän tietokonepelin kehitystyöhön ja kaupallistamistutkimukseen. Lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet rahoituksen peliin liittyvään aivotutkimukseen.
Peli näyttää ja tuntuu modernilta viihdepeliltä. Toisin kuin viihdepeleissä, pelin ulkokuoren alla on kuitenkin monimutkainen verkosto toiminnallisuuksia, jotka aikaansaavat terapeuttisen vaikutuksen.
Tietokonepeli sai alkunsa toiminnallisen heikkonäköisyyden eli amblyopian tutkimuksesta. Tutkijat havaitsivat, että potilaiden näön tarkkuus parani tietokoneella toteutetulla harjoitusjärjestelmällä. Lääkkeen käytöllä ei ollut vaikutusta näön paranemiseen.
”Havaitsimme, että tietokonepeleillä pystytään parantamaan aivosairauksia, joiden kuviteltiin olevan pysyviä ja parantumattomia”, Matias Palva kertoo.
Terapian tukena
Nyt kehitettävän tietokonepelin edellistä versiota on jo testattu HUSin psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Mielenterveystalon yhteisessä kliinisessä tutkimuksessa. Kokeeseen osallistuneet pelasivat tietokonepeliä kahdeksan viikon ajan. Aktiivisten pelaajien masennusoireet helpottivat ja kognitiivinen toimintakyky parani, vaikka muutos oli vähäisempi kuin tavanomaisilla hoitokeinoilla. Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja HUS psykiatrian ylilääkäri Erkki Isometsä painottaakin, että pelissä on rajoitteensa.
”Se ei sovellu vanhuksille, vaikeasti tai psykoottisesti masentuneille eikä ainoaksi hoitomuodoksi, mutta potentiaalisesti se on hyvin skaalautuva ja sen potentiaali on hyvä testata.”
Masennuspotilaan hoidon onnistumiseksi on tärkeää myös työskentely, joka tapahtuu terapiakertojen välissä. Kognitiivisia taitoja voi harjoitella päivittäin, ja peli voi olla tässä tukena.
”Lisäksi väestössä on lääkärin diagnosoimaan depressioon verrattuna kaksin- tai kolminkertaisesti lievempiä ja lyhytaikaisempia masennusoireita. Kaikille kustannustehokkaille apukeinoille on suuri tilaus”, Isometsä sanoo.
Nyt käynnistyvässä projektissa pelin vaikuttavuutta kehitetään ja peliä testataan kontrolloidussa potilaskokeessa. Tiimiin haetaan lisävahvistukseksi artistia, pelisuunnittelijaa ja -kehittäjää sekä ohjelmoijaa.
Business Finlandin rahoittaman hankkeen budjetti on vajaa miljoona euroa. Hanke käynnistetään vuoden 2021 alussa ja se jatkuu kesään 2022 saakka. Palvan ryhmä selvittää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkemmin pelin vaikutusta aivojen toimintaan. Tämän hankkeen rahoitus on 500 000 euroa.
Lisätietoa:
Professori Matias Palva
Aalto-yliopisto
matias.palva@aalto.fi
Puh. 040 154 7779
Lue lisää uutisia
Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta
Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.