Uutiset

Tutkijat etsivät ympäristöystävällisiä ratkaisuja merikuljetuksiin ja työkoneisiin

Business Finlandin myöntämä tutkimusrahoitus tukee uusien voimalaiteratkaisujen kehittämistä tutkimusvaiheesta käytännön sovellukseen saakka.
Tilavuus, joka on esitetty kaksoispolttoainesuihkulla. Sininen väri edustaa matalan lämpötilan kemiaa (laji H2O2), kun taas punainen väri osoittaa korkean lämpötilan palamista (T> 1500 K) [1]. Kuva: Aalto-yliopisto / B. Tekgul, H. Kahila, S. Karimkashi, O. Kaario, Z. Ahmad, E. Lendormy, J. Hyvönen, and V. Vuorinen
Dieselsuihkun syttyminen kaksoispolttoainepalamisen yhteydessä simuloituna LES-menetelmällä.Sininen kuvaa alhaisen lämpötilan kemiaa ja punainen korkean lämpötilan palamista.K: Tekgul,Kahila, Karimkashi, Kaario, Ahmad, Lendormy, Hyvönen, Vuorinen / Aalto

Suomalainen konsortio, Clean Propulsion Technologies, etsii uusia ratkaisuja ympäristöystävällisiin ja tehokkaisiin merikuljetuksiin ja työkoneisiin. Toimialojen kehitystyötä vauhdittavat kansainvälisen kilpailun lisääntyminen ja päästölainsäädännön kiristykset. Business Finlandin myöntämässä tutkimusrahoituksessa on mukana kuusi tutkimusorganisaatiota ja yhdeksän yritystä. Tutkimusorganisaatiot ja yritykset kehittävät lupaavimmista ja innovatiivisimmista voimalaiteteknologioista uusia tuotteita. Pitkällä aikavälillä molemmille toimialoille luodaan yhteinen teknologian kehittämissuunnitelma, joka tarjoaa vakaan tien myös vuoden 2050 vaatimusten täyttämiseen.

Aalto-yliopistosta hankkeeseen osallistuu kolme tutkimusryhmää: Sähkötekniikan korkeakoulun säätö- ja systeemitekniikan tutkimusryhmä, jota vetää dosentti Kai Zenger, Insinööritieteiden korkeakoulun energiakonversion tutkimusryhmä, jota vetää professori Martti Larmi sekä mekatroniikan tutkimusryhmä, jota vetää professori Kari Tammi.

”Konsortion yhteinen tavoitteemme on varmistaa Suomen voimalaiteteollisuudelle globaalin teknologiajohtajan asema luomalla yhteinen visio ja kestävän kehityksen mukaiset liiketoimintaratkaisut”, sanoo professori Maciej Mikulski Vaasan yliopistosta. Mikulski toimii Clean Propulsion Technologies -hankkeen vastaavana johtajana.

Hankkeen merkittävimmät odotettavissa olevat teknilliset tulokset ovat uraauurtava uutta reaktiivisuudella hallittavaa puristussytytystä (RCCI) hyödyntävä keskinopea monipolttoainemoottori sekä nopeakäyntinen vetymoottoriratkaisu. Tutkimuksessa paneudutaan myös edistyksellisen pakokaasujen jälkikäsittelyn, hybridivoimalaitteiden ja ennustavan voimansiirron hallinnan kehittämiseen. Kokonaisuus muodostaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän liiketoimintamallin.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa kehitetään virtuaalisensoreita sekä niihin liittyviä koneoppimisen algoritmeja typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen uusissa monipolttoainemoottoreissa sekä jälkikäsittelyjärjestelmissä.

”Uuden sukupolven vähäpäästöisiin moottoreihin kehitetään mallipohjaisia säätöjä, mikä edellyttää tarkkaa virtauslaskentaan perustuvaa mallinnusta sekä mallien kehittämistä säätösuunnitteluun sopiviksi. Useiden energialähteiden muodostamiin hybridijärjestelmiin kehitetään optimaalisia ohjausjärjestelmiä. Saadut tulokset arvioidaan sekä simuloimalla että käytännön testeillä”, Kai Zenger kertoo.

Clean Propulsion Technologies (CPT) on yksi ERI-konsortion (Engine Research Initiative) projekteista. Engine Research Initiative on suomalaisten yliopistojen ja Wärtsilän muodostama tutkimuskonsortio, jolla haetaan tulevaisuuden teknisiä ratkaisuja erityisesti laivateollisuuden ja työkoneiden uusien energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten tekniikoiden kehittämiseen.

CPT-hankekonsortio koostuu kuudesta tutkimusorganisaatiosta (Vaasan yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, VTT ja LUT-yliopisto) sekä yhdeksästä yrityksestä (Wärtsilä Finland, AGCO Power, Meyer Turku, Napa, Dinex Finland, Proventia, Geyser Batteries, Bosch Rexroth ja APUGenius). Hankkeen kokonaisbujdetti on noin 15 miljoonaa euroa, josta 7,9 miljoonaa euroa on Business Finlandin rahoitusta. Yritykset ja yliopistot rahoittavat loppuosan.

Lisätietoa:

Kai Zenger
Dosentti, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu
puh 050 4096 252
kai.zenger@aalto.fi

Anne Kosola
asiantuntija, yrityssuhteet, Aalto-yliopisto
puh 050 5969 395
anne.kosola@aalto.fi

Maciej Mikulski
Hankkeen johtaja, professori, Vaasan yliopisto
puh 029 449 8591
maciej.mikulski@uwasa.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.