Uutiset

Tutkijan tärkeimpiä ominaisuuksia on epävarmuuden sietäminen

Apulaisprofessori Tomasz Kucner tutkii, miten ja mitä robotit voisivat oppia ihmisten käyttäytymisestä.
Aalto_University_Professor_Tomasz_Kucner_02-11-2021_by_Jaakko_Kahilaniemi-6.jpg

Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksella syyskuussa aloittanut apulaisprofessori Tomasz Kucner sanoo, että robotit ovat tulleet tänne jäädäkseen. Hän sanoo, että tutkijan tärkeimpiä ominaisuuksia on halu olla aina vähän ymmällään ja epävarma asioista.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin ”kehollistettua” tekoälyä, joka korostaa liikkumisen ja älyn yhteyttä robotiikassa. Tarkemmin sanottuna tutkin ongelmia, jotka liittyvät robottien turvalliseen, tehokkaaseen ja ennakoivaan liikkumiseen ihmisten kanssa yhteisissä tiloissa ja toimintaympäristöissä. Syy, miksi tätä aihetta kannattaa tutkia on se, että robotit ovat tulleet tänne jäädäkseen. Robottien läsnäolo keskuudessamme ei kuitenkaan saisi vaatia sitä, että maailmassamme olisi tehtävä muutoksia robottien turvallisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Sen sijaan robottien olisi kyettävä mukauttamaan toimintansa ihmisten käyttäytymiseen sopivaksi sekä tarkkailemaan oman toimintansa laatua. Työssäni tarkastelen näitä ongelmia robottien soveltamien sisäisten mallien kautta.

Annan ensin roboteille mahdollisuuden oppia ne mallit, joita ihmiset noudattavat toimiessaan tietyissä ympäristöissä. Seuraavaksi olen kehittänyt menetelmiä, joiden avulla robotit pystyvät tarkkailemaan ja arvioimaan sisäisiä mallejaan. Ihmisten toimintaa määrittävät oppimismallit mahdollistavat sen, että robotit voivat sisällyttää toimintamalleihinsa tietoa ihmisten käyttäytymisestä pitkällä aikavälillä. Näin robotti voi joko välttää niitä toimintaympäristön osia, joissa ihmiset ovat, tai suunnitella toimintansa yhteensopivaksi tilassa olevien ihmisten kanssa. Robottien kyky tarkkailla ja arvioida soveltamiaan sisäisiä malleja taas mahdollistaa sen, että ne voisivat tulevaisuudessa toimia keskuudessamme sujuvammin.

Miten sinusta tuli tutkija?

Luulen, että kaikki alkoi, kun olin teini-ikäinen. Menimme koulun kanssa käymään Wrocławin korkeakoulujen järjestämillä tiedemessuilla, ja osallistuimme luennolle, joka käsitteli radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn osallistuvia robotteja. Se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Halusin löytää ratkaisun siihen pulmaan, miten robotin saisi ajattelemaan ja toimimaan itsenäisesti meidän eduksemme. Lukiossa opiskelin matematiikka- ja fysiikkapainotteisella linjalla, minkä jälkeen hain Wrocławin teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan elektroniikka-alaa, pääaineenani automaattiohjaus ja robotiikka. Tein väitöskirjani Örebron yliopistossa Ruotsissa, ja lopulta päädyin Aaltoon. Mielestäni mikään tietty tapahtuma ei ole tehnyt minusta tutkijaa, vaan kyse on prosessista, joka jatkuu edelleen.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Luulen, että virallisen urakehitykseni kohokohta on ollut apulaisprofessuurin saaminen täältä Aalto-yliopistosta. Henkilökohtaisella tasolla pidän kohokohtina kuitenkin kaikkia niitä hetkiä, jolloin saan jotain onnistumaan. Se, että pääsee yhden pienen askeleen eteenpäin ja saa uuden haasteen ratkaistua, on aina yhtä jännittävää ja palkitsevaa.

Mitä ominaisuuksia tutkija tarvitsee?

Mielestäni lista on hyvin pitkä, ja siihen sisältyy muun muassa sellaisia piirteitä kuin uteliaisuus, tinkimättömyys, rehellisyys ja uutteruus. Itse laittaisin kuitenkin listan kärkeen halun olla aina hieman ymmällään tai epävarma asioista. Tutkijoina joudumme operoimaan inhimillisen tietämyksen reuna-alueilla. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa tiedämme joistain asioista vain hyvin vähän – jos mitään. Monissa asioissa saatamme myös olla täysin väärillä jäljillä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki meistä ovat jatkuvasti epävarmoja jostakin, usein monistakin asioista samanaikaisesti. Tutkijan on osattava kestää epävarmaa olotilaa tai jopa nauttia siitä. Ainoastaan silloin meillä on oikeat edellytykset olla uteliaita, tinkimättömiä, rehellisiä ja ahkeria.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Elämme monimutkaisia aikoja, ja meillä ihmiskuntana on edessämme monia haasteita. Uskon, että roboteilla ja automaatiolla tulee olemaan yhä suurempi rooli tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Toivon, että työni voi tarjota meille välineitä tulevaisuuden haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.