Uutiset

Tutkija tarvitsee lapsen mielen ja rutkasti sisua

Mikrorobotiikan professori Quan Zhou liikuttaa näkymättömiä asioita, joilla on suuria vaikutuksia.

Tutkijan ura oli Quan Zhoulle luonnollinen valinta. Kuva Anni Hanén.

Alani on mikro- ja nanorobotiikka, eli kehittämäni laitteet liikuttavat asioita, jotka ovat niin pieniä, että ankarallakin tirkistelyllä ne voi juuri ja juuri nähdä pieninä pisteinä. Työ on haastavaa – mutta samalla valtavan hauskaa.

Mikrorobotiikka on tärkeä, jopa mullistava, tekijä monissa käytännön sovelluksissa. Yksi niistä on mikroskooppisten pienten, esimerkiksi optisissa systeemeissä ja mikroelektroniikassa, tarvittavien komponenttien valmistus. Toinen merkittävä sovellusala on bioteknologia; mikrorobotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi liikuttamaan soluja tai viemään niihin partikkeleita, kuten lääkeaineita.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen aina pitänyt kriittisestä ajattelusta. Kasvuympäristölläni oli varmasti myös iso merkitys: äitini oli langattoman televiestinnän professori, isäni matemaatikko ja setäni virtausmekaniikan professori. Tutkiminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta – siskonikin työskentelee professorina Harvardin yliopistossa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Yksi niistä oli, kun koordinoimani tutkimushanke valittiin ensimmäisenä EU:n taloudellisen toipumisen edistämisohjelmaan. Toinen koitti, kun teimme läpimurron esineiden liikuttelussa musiikin avulla ja saimme työmme Nature Communications -tiedejulkaisuun. Samantyylisiä akustisia kokeita on tehty yli kahden sadan vuoden ajan, mutta me löysimme melko kaoottisesta ilmiöstä johdonmukaisuuksia ja teimme ennätyksen siinä, miten montaa itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Niitä on kaksi: uteliaisuus ja sisukkuus. Tutkijalla pitää olla lapsen mieli; kyky nähdä asioita, jotka muilta jäävät huomaamatta. Sisua tarvitaan, jotta uskaltaa pitää kiinni omista ideoistaan ja viedä niitä eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuus näyttää valoisalta ja odotan sitä innolla. Vakinainen professuuri antaa minulle uudenlaista vapautta viedä tutkimustani uusille, monitieteellisille alueille. Haluaisin tuoda lisää automaatiota fysiikan ja biologian tutkimukseen niin, että niiden laatu ja nopeus paranisivat. Olen myös avoin uusille, hulluillekin, ideoille – kunhan ne ovat merkittäviä tieteen tai sen sovellusten näkökulmasta.

Lisää Quan Zhousta Aalto People -palvelussa

Quan Zhou ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15.  maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.