Uutiset

Tutkija tarvitsee lapsen mielen ja rutkasti sisua

Mikrorobotiikan professori Quan Zhou liikuttaa näkymättömiä asioita, joilla on suuria vaikutuksia.

Tutkijan ura oli Quan Zhoulle luonnollinen valinta. Kuva Anni Hanén.

Alani on mikro- ja nanorobotiikka, eli kehittämäni laitteet liikuttavat asioita, jotka ovat niin pieniä, että ankarallakin tirkistelyllä ne voi juuri ja juuri nähdä pieninä pisteinä. Työ on haastavaa – mutta samalla valtavan hauskaa.

Mikrorobotiikka on tärkeä, jopa mullistava, tekijä monissa käytännön sovelluksissa. Yksi niistä on mikroskooppisten pienten, esimerkiksi optisissa systeemeissä ja mikroelektroniikassa, tarvittavien komponenttien valmistus. Toinen merkittävä sovellusala on bioteknologia; mikrorobotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi liikuttamaan soluja tai viemään niihin partikkeleita, kuten lääkeaineita.

Miten sinusta tuli tutkija?

Olen aina pitänyt kriittisestä ajattelusta. Kasvuympäristölläni oli varmasti myös iso merkitys: äitini oli langattoman televiestinnän professori, isäni matemaatikko ja setäni virtausmekaniikan professori. Tutkiminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta – siskonikin työskentelee professorina Harvardin yliopistossa.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Yksi niistä oli, kun koordinoimani tutkimushanke valittiin ensimmäisenä EU:n taloudellisen toipumisen edistämisohjelmaan. Toinen koitti, kun teimme läpimurron esineiden liikuttelussa musiikin avulla ja saimme työmme Nature Communications -tiedejulkaisuun. Samantyylisiä akustisia kokeita on tehty yli kahden sadan vuoden ajan, mutta me löysimme melko kaoottisesta ilmiöstä johdonmukaisuuksia ja teimme ennätyksen siinä, miten montaa itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?

Niitä on kaksi: uteliaisuus ja sisukkuus. Tutkijalla pitää olla lapsen mieli; kyky nähdä asioita, jotka muilta jäävät huomaamatta. Sisua tarvitaan, jotta uskaltaa pitää kiinni omista ideoistaan ja viedä niitä eteenpäin.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuus näyttää valoisalta ja odotan sitä innolla. Vakinainen professuuri antaa minulle uudenlaista vapautta viedä tutkimustani uusille, monitieteellisille alueille. Haluaisin tuoda lisää automaatiota fysiikan ja biologian tutkimukseen niin, että niiden laatu ja nopeus paranisivat. Olen myös avoin uusille, hulluillekin, ideoille – kunhan ne ovat merkittäviä tieteen tai sen sovellusten näkökulmasta.

Lisää Quan Zhousta Aalto People -palvelussa

Quan Zhou ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15.  maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.