Uutiset

Tuotesuunnittelukurssin ytimessä nosturiteollisuuden haasteet - yritysyhteistyö kantaa hedelmää

Nosturiteollisuus ja työelämän tekeminen tulevat Aalto-yliopiston opiskelijoille tutuksi tuotesuunnittelukurssilla, jolla etsitään ratkaisuja Konecranesin haasteisiin. Yritys saa kurssilta raikkaita ideoita ja pääsee tutustumaan tulevaisuuden tekijöihin.  
Diplomin saaneet opiskelijat ja Konecranesin Ari Bertula.
Aalto-yliopiston opiskelijat Niklas Franzén (vas.), Samuel Lillqvist, Elias Nordström ja Robin Lillmals sekä Konecranesin Ari Bertula.

Kun 146 Aalto-yliopiston opiskelijaa etsi syksyllä kuuden viikon ajan ratkaisuja Konecranesin nosturikomponenttien kunnossapidon haasteisiin, syntyi kymmenittäin uusia ja raikkaita näkemyksiä nosturijätin komponenttien kunnon omavalvonnan ratkaisemiseksi.

Konetekniikan laitoksen tuotesuunnittelukurssin tavoitteena on systemaattisen tuotesuunnitteluprosessin ymmärtäminen ja opitun soveltaminen käytäntöön. Kurssin jujuna on yrityksen antama harjoitustyötoimeksianto.

”On mieletön motivaattori opiskelijalle, että kurssin haaste tulee yritykseltä. Kurssi on ensimmäisiä pääainekursseja, jossa opiskelija pääsee soveltamaan oppimaansa käytäntöön ja teollisuuden aito ongelma kuvastaa hyvin työelämän tekemistä”, kertoo kurssin pääassistentti ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Sampo Laine.

Konecranes on ollut mukana tuotesuunnittelukurssilla vuodesta 2017.

”Saamme kurssilta raikkaita ajatuksia ja lähtöjä uusiin aihioihin, joita yrityksen arjessa ei muuten välttämättä tule tutkittua. Opiskelijatiimit tuovat harjoitustöissään meille tietoa uusista tuulista ja avaavat tietä siihen, mitä yliopistolla parhaillaan tutkitaan”, sanoo Konecranesin innovaatioasiantuntija Ari Bertula.

Kone- ja rakennustekniikan kandiopiskelijoiden lisäksi kurssilla on mukana konetekniikan sivuaineen opiskelijoita kaikista Aallon korkeakouluista.

”Kurssilla yrityksellä on mahdollisuus tehdä kuusi viikkoa tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan isoon joukkoon opiskelijoita ja näyttämään, että yritys on uuden äärellä aktiivisesti toimiva tulevaisuuden tekijä”, sanoo Laine.

Nosturin köydenohjaimen ja kytkimen omavalvonta

Tänä vuonna kurssin harjoitustyö liittyi nosturikomponenttien omavalvontaan.

”Taustalla on ennakoiva kunnossapito, jossa nosturin komponentit voisivat itse ilmaista omaa kuntoaan. Kurssityönä oli omavalvonnan kehittäminen joko nosturin köydenohjaimeen tai akselikytkimeen”, Bertula kertoo.

Harjoitustyö tehtiin neljän hengen ryhmissä ja kurssi eteni luentojen, viikkoraporttien ja kyselytuntien puitteissa.

Toisen vuoden koneteekkari Arttu Korhosen tiimi päätyi työssään nosturin köydenohjaimen omakunnonvalvontaan, sillä siihen syntyi ryhmässä jo alkumetreillä useita ideoita.

"En ollut aiemmin kuvitellut, että tuotesuunnittelu on näin systemaattinen prosessi. Oli todella hyvä, että prosessia käytiin viikoittain läpi ja saimme palautetta ja vinkkejä siitä, mikä oli mennyt hyvin ja missä voisi parantaa", sanoo Korhonen.

Yrityshaaste lisää harjoitustyön uskottavuutta

Opiskelija Kivi Knuutin tiimi kehitti laitteen nosturikytkimen omakunnonvalvontaan ja päätyi tarkastelemaan kytkimen keskellä olevan kumiosan kuntoa.

”Kumiosan kuluessa kytkimen puoliskojen välille syntyy klappia eli välystä, jota päädyimme mittaamaan magneettisensorien sekä kytkimessä olevien pienten magneettien avulla. Osoitimme klapin syntymisen havainnemallilla, jota varten 3d-tulostimme kytkimen puoliskot sekä uuden ja kuluneen kumiosan”, Knuuti toteaa.

Kurssi avasi Knuutin silmiä tuotesuunnittelusta systemaattisena prosessina, jossa keskeistä on työryhmän yhteinen linja ideoiden kehittämisessä kohti konkreettista lopputuotetta.

”Yrityksen mukana olo kurssilla toi uskottavuutta harjoitustyön tekemiseen, kun kyseessä on yrityksen oikea ongelma, johon ei vielä välttämättä ole ratkaisua olemassa”, Knuuti kiittelee.

Myös Korhonen on samoilla linjoilla: ”Etsimme ratkaisua ongelmaan, jollainen voisi tulla työelämässäkin vastaan. Kurssin kyselytunneilla pääsimme kysymään Konecranesin Arilta niistä kriteereistä, joita yrityksellä on, kun ideoita lähdetään viemään eteenpäin.”

Korkeatasoisia harjoitustöitä

Kurssi huipentui neljän tunnin gaalatilaisuuteen, jossa tiimit esittelivät rakentamansa havainnemallin avulla ratkaisunsa toimintaa. Tilaisuudessa työt myös arvosteltiin. 

”Kaksi ryhmää palkittiin diplomeilla, toisen valitsi Konecranes ja toisen opiskelijat keskuudestaan. Töiden taso oli tänä vuonna erittäin hyvä”, iloitsee Aalto-yliopiston konetekniikan professori Petri Kuosmanen.

Myös Ari Bertula on tyytyväinen kurssin antiin eli 36 opiskelijatiimin näkemykseen siitä, mihin suuntaan komponenttien omavalvontaa voisi tulevaisuudessa kehittää:

”Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka eri tiimit löysivät ongelman ratkaisuun hyvinkin erilaisia näkökulmia.”

Kurssi on saanut opiskelijoilta erittäin positiivista palautetta. Tänä syksynä se sai koronarajoitusten jälkeen myös erityiskiitosta siitä, että luennot järjestettiin paikan päällä kampuksella, olihan kurssi monelle toisen vuoden opiskelijalle ensimmäinen läsnäolokurssi.

”Vastaavaa ei ole ennen tapahtunut. Aiemmin on saatettu sanoa, että pidit hyvät luennot, mutta koskaan ei ole erikseen kiitetty siitä, että pidit luennot!”, Kuosmanen sanoo.

Yhteistyön eri muotoja

Konecranes on mukana myös Aallon maisterivaiheen mekatroniikan harjoitustyökurssilla, jossa opiskelija pääsee syventämään tietoaan nosturimaailmasta.

”Kun Aallon kurssien myötä tutuksi tullut opiskelija hakee meille kesätöihin, on hänellä jo valmiiksi ymmärrystä ja ajattelua nosturimaailmasta. Olemmekin saaneet rekrytoitua Aallon opiskelijoista hyviä kesätyöntekijöitä”, Bertula sanoo.

Aalto ja Konecranes tekevät tiivistä yhteistyötä myös Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksella (AIIC), jonne Konecranes on lahjoittanut Ilmatar-älynosturin.

”Kun meillä on kampuksella yritysten laitteita ja järjestelmiä, voimme kehittää niiden ympärille opetusta ja tutkimusta. Yliopistona haluamme tiivistää yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja tässä teollisuus on meille tärkeä kumppani”, professori Kuosmanen toteaa.

Teksti: Marjukka Puolakka

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yksityiskohta kryostaatista. Kuva: Mikko Raskinen.
Yhteistyö Julkaistu:

Mittava kvanttiteknologian kehityshanke tuo yhteen suomalaisen teollisuuden ja tutkimuksen

Merkittävä uusi tutkimushanke käynnistyi vauhdittamaan suomalaisen kvanttiteknologian edistymistä. VTT:n koordinoima QuTI-hanke kehittää uusia komponentteja, tuotantoratkaisuja ja algoritmeja kvanttiteknologian tarpeisiin. Business Finlandin osittain rahoittamassa QuTI-konsortiossa on mukana yhteensä 12 partneria. Kolmevuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa.
Graz University of Technology and Wroclaw University of Science and Technology join the Unite! alliance. In the image photos of the university buildings.
Yhteistyö Julkaistu:

Grazin teknillinen yliopisto ja Wroclawin tiede- ja teknologiayliopisto liittyvät Unite-yliopistoverkostoon

Laajentuessaan seitsemästä jäsenestä yhdeksään Unite! lisää vaikutustaan eurooppalaisella korkeakoulukentällä.
Aalto Startup Center
Kampus, Yhteistyö Julkaistu:

Aalto-yliopisto mukana Helsingin kaupungin uudessa Kampusinkubaattorit-ohjelmassa

Uuden Kampusinkubaattorit-ohjelman kautta syntyvien palveluiden myötä tavoitteena on synnyttää 100 uutta yritystä vuodessa.
Kauppakorkeakoulun alumni Oona Anttila
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumni Oona Anttila: Harjoittelu oli urani kannalta todella tärkeä kokemus

Alumnimme Oona Anttila kiinnostui kestävän kehityksen teemoista jo opintojensa alussa, ja hakeutui sen myötä monialaiseen Creative Sustainability -maisteriohjelmaan. Hän työskentelee nykyään YK:n projektipalveluiden toimistossa Nairobissa, Keniassa.