Uutiset

Tuore tutkimus paljastaa, missä maailman ruoantuotanto on haavoittuvinta

Aalto-yliopiston tutkijoiden analyysi osoittaa, missä ja miten teollinen maatalous on kaikkein herkimmillään häiriöille.
Leikkuupuimuri vehnäpellossa.
Häiriö tuotantopanoksissa kuten maatalouskoneissa heikentäisi esimerkiksi Saksan vehnän tuotantoa jopa 48 prosenttia. Kuva: Wolfgang Weiser / Pixabay.

Joka puolella maailmaa tehomaatalous nojaa vahvasti erilaisiin ulkoisiin tuotantopanoksiin, kuten teollisiin lannoitteisiin, torjunta-aineisiin, rehuun ja maatalouskoneisiin. Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että erilaiset häiriöt näiden tuotantopanosten saatavuudessa voivat vaikuttaa rajustikin eri viljelykasvien satoisuuteen.

Tutkimus on julkaistu äskettäin arvostetussa Nature Food -julkaisussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa eri tuotantopanosten häiriöiden yhteisvaikutusta satoisuuteen maailmanlaajuisesti.

”Tiedämme hyvin vähän siitä, miten maatalouden tuotantopanoksiin kohdistuvat häiriöt vaikuttaisivat satoihin ja elintarvikkeiden saatavuuteen koko maailman tasolla. Hyödynsimme tutkimuksessa koneoppimista ja paikkatietoaineistoja mallintaaksemme vaikutuksia ensimmäistä kertaa globaalisti näin tarkassa mittakaavassa”, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Aino Ahvo.

Kaikkien tuotantopanosten pieneneminen 50 prosenttia vähentäisi esimerkiksi koko maailman maissintuotantoa 26 prosenttia ja vehnäntuotantoa 21 prosenttia. Suurin yksittäinen vaikutus olisi kuitenkin lannoitteiden saatavuuden vähenemisellä, joka pienentäisi satoa rajusti – jopa niin, että häiriö lannoitteiden tarjonnassa vähentäisi useimpien viljelykasvien satoa suunnilleen yhtä paljon kuin kaikkien tuotantopanosten väheneminen yhteensä.

Satomenetykset vaihtelevat paitsi viljelykasvien välillä, myös alueittain. Nykyisillä suurimpien satojen alueilla myös kato olisi suurinta.  Tuotantopanosten väheneminen johtaisi suuriin satomenetyksiin monilla koko maailman kannalta keskeisillä maatalousalueilla, kuten Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Länsi-Euroopassa eteläisessä Afrikassa sekä osissa Kiinaa ja Thaimaata. Esimerkiksi maissin tuotanto Argentiinassa vähenisi jopa 47 prosenttia, vehnän tuotanto Saksassa 48 prosenttia ja Ranskassa 39 prosenttia.

”Suurimmille satotappioille riskialttiiden alueiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää koko maailman elintarviketurvan kannalta, etenkin näinä maailmanlaajuisen myllerryksen aikoina. Ja näiden suurimmassa vaarassa olevien alueiden olisi etsittävä keinoja vähentää riippuvuuttaan tuontipanoksista, jotta lievennettäisiin mahdollisten häiriöiden vaikutusta elintarviketuotantoon. Esimerkiksi teolliset lannoitteet voitaisiin korvata kestävästi ja paikallisesti tuotetuilla orgaanisilla lannoitteilla”, tutkija Mika Jalava sanoo.

Tutkimustulosta voidaan jatkossa hyödyntää paitsi valmistautumisessa odottamattomiin häiriöihin – kuten koronapandemia, Ukrainan sota ja sen seurauksena asetetut pakotteet tai Suezin kanavan tukkeutuminen – myös vihreän siirtymän vauhdittamisessa, joka edellyttää juuri synteettisten lannoitteiden tai torjunta-aineiden kaltaisten tuotantopanosten vähentämistä.

Tutkimukseen osallistuneet tutkijat Mika Jalava ja Vilma Sandström esittelevät kestäviä ruokaratkaisuja koskevaa työtään 10. joulukuuta YK:n COP28-ilmastokokouksessa Dubaissa.

Lue lisää: YK:n ilmastokokous kokoaa yhteen ilmastoaiheiden eturivin tutkijat Suomesta – tietopaketti toimituksille

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Timo Vuori
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka johtajien on hyvä tietää tunteiden voimasta murroshetken päätöksenteossa

Tuotantotalouden laitoksen professori Timo Vuori tutkii radikaalien teknologisten- ja markkinamuutosten herättämiä voimakkaita tunteita yritysjohdossa sekä näiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon. Nyt hän kertoo, miten haitallinen ahdistus voidaan kääntää rakentavaksi energiaksi.
Esiintyjiä tapahtumassa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sustainability Science Days keräsi ennätysyleisön – ensi vuonna tapahtumassa puhkaistaan kestävyyskupla

Suomen suurin kestävän kehityksen tutkimuksen ja innovaatioiden tapahtuma keräsi yhteen yli 1500 asiantuntijaa yli sadasta eri maasta. Tapahtuma järjestettiin Aalto-yliopistolla ja Helsingin yliopistolla tänä vuonna yhteistyössä maailman suurimman kestävän kehityksen kongressin, SRI:n kanssa.
Nainen mustassa asussa nojaa vaaleaa seinää vasten
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.