Uutiset

Tuore teos kertoo Aalto-yliopiston syntyprosessista

Kesäkuussa 2024 julkaistu teos "Aalto. Yliopiston synty" piirtää esiin poikkeuksellisen hallinnollis-poliittis-yhteiskunnallisen prosessin, joka johti Aalto-yliopiston syntyyn.
Kandidaattikeskus amphi Kuva: Tuomas Uusheimo / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto syntyi lähes 15 vuotta sitten. Tuolloin Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyivät monialaiseksi autonomiseksi yliopistoksi. Kolmen yliopiston fuusioituminen uudeksi kokonaisuudeksi oli yhteiskunnallisena prosessina poikkeuksellinen nopea ja yksituumainen.

Kirjan kansikuvassa näkyy mustalla pohjalla erivärisiä graafisia abstrakteja kuvioita

Uuden yliopiston johtoajatus on hakea tekniikan, talouden ja taiteen rajapinnoista synergiaa ja uudenlaista kilpailuetua. Maailmalla on paljon yliopistoja, joissa taloustieteet ja tekniset tieteet ovat saman katon alla, mutta se, että kokonaisuudessa on mukana myös taide, on harvinaista.

Tuore teos Aalto. Yliopiston synty kuvaa uuden suomalaisen yliopiston syntyvaiheita. Kirjaan on haastateltu lähes sataa avainhenkilöä – kuten entisiä pääministereitä ja muita ministereitä, yritysjohtajia, professoreita, alumneja, opiskelijoita sekä myös hankkeen kiivaita vastustajia – jotka valottavat ainutlaatuista yhteiskunnallista prosessia omista lähtökohdistaan. 

Tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi se poikkeuksellinen hallinnollis-poliittis-yhteiskunnallinen prosessi, joka johti Aalto-yliopiston syntyyn, ja joka omalta osaltaan vaikutti myös vuoden 2010 suureen yliopistouudistukseen.

Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Yrjö Sotamaa

”Oli vaikea kuvitella vielä syksyllä 2005 mitä tästä tulee, mutta hanke toteutui hämmästyttävän nopeasti, ja kehitys on tuonut näin pitkälle. Voimme olla ylpeitä ja tyytyväisiä, että Suomessa on tällainen yliopisto. On maailman mittakaavassakin poikkeava ajatus, että yliopisto rakennetaan tällä tavoin erilaisuuksien ja luovan yhteistyön varaan”, sanoo Yrjö Sotamaa, entinen Taideteollisen korkeakoulun rehtori, jonka aloitteesta Aallon syntyprosessi käynnistyi.

Kysymykseen, miksi Aalto-yliopisto syntyi juuri 2000-luvun alussa, teos tarjoaa vastauksen: ”Koska niin moni tahtoi samaa, syntyi yhteinen tahto ja yhteiskunnan ilmapiiri oli uudistukselle otollinen. Aalto-yliopiston syntytarina osoittaa, että tarpeeksi suuri visio kantaa ja sen puolesta kannattaa taistella.”

Yrjö Sotamaan aloitteesta toteutetun Aalto. Yliopiston tarina -kirjan toimituskuntaan kuuluu Aalto-yliopiston syntyvaiheessa hankkeen valmistelussa eri rooleissa mukana olleita henkilöitä. Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija, toimittaja ja viestintäkonsultti Merina Salminen ja kustantanut Teos (2024).

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä seisoo huoneessa, yksi henkilö pitelee kukkia ja todistusta, taustalla näyttö.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Aallon satelliittitiimi ja tutkimusrahoituksen asiantuntijat palkittiin huipputyöstään

Aalto Pioneering Excellence -palkinto myönnetään vuosittain uraauurtavaa työtä tekeville tiimeille. Kunniamaininnan sai Closing Loops -tutkimuspilotti.
Pieni galleriatila, jossa on valkoisilla jalustoilla ainutlaatuisia tuoleja ja erilaisia valaisimia, taustalla suuret ikkunat.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

This ’n’ That -näyttelyssä nähtiin pajamestareiden taidonnäytteitä

Väreen galleriatiloissa nähtiin lokakuussa näyttely, jossa esiteltiin koulun eri alojen monipuolista työpajatoimintaa sekä pajamestareiden taidonnäytteitä
Väliaikainen suojatie
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Väliaikainen suojatie korvaa alikulun Otakaaren työmaan ajaksi

Teknologföreningenin kohdalla oleva alikulku puretaan esteettömyyden parantamiseksi. Tilalle rakennetaan loivempi kävely- ja pyöräilyväylä. Purkutyöt alkavat ennen joulua, ja alueella on otettu käyttöön väliaikainen suojatie työmaan ajaksi.
Omistajuuden professuurin vuosiseminaari 2024
Yliopisto Julkaistu:

Omistajilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli

Tutkimuksen mukaan omistajat ovat määräänsä suurempia veronmaksajia kaikilla varallisuusjakauman tasoilla.