Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista
Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita. Kyselyyn osallistui yli 1700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 % tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista. Joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 % enemmän. Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa. Puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa kaivattiin erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista.
Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät vastaajien mukaan ole toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.
Hiilijalanjäljen pienentäminen ei myöskään automaattisesti nosta pientalon rakennuskustannuksia, osoitti Aalto-ylipiston tuore selvitys, jossa vertailtiin Tuusulan asuntomessuilla julkaistujen rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia ja kustannustietoja. Vertailun perusteella vähähiilisimmät omakotitalot olivat keskimäärin hieman edullisempia (3 107 €/m2) kuin eniten päästöjä aiheuttaneet (3 404 €/m2).
Eroja talotoimittajien ja kodinostajien näkemysten välillä
Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä.
Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan kuitenkin hinta, tottumukset ja tavat ovat esteenä ympäristöystävällisille valinnoille. Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista, ja yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja. Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita.
Koronakriisillä vaikutusta yleisiin ympäristöasenteisiin
Kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia asumisen tilajärjestelyihin, asuinpaikkaan tai tontin valintaan. Suomalaiset pientalot ovat vastanneet asumistarpeisiin hyvin koronakriisin ensimmäisen vaiheen aikana. 90 prosenttia vastanneista asukkaista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta asumiseen.
Yleisiin ympäristöasenteisiin korona oli sen sijaan vaikuttanut. 18 prosenttia kaikista vastaajista piti ympäristöasioita tärkeämpinä kuin ennen pandemiaa. Naisvastaajista osuus oli 23 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 24 prosenttia.
Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja turvallisuus korostuvat asuinpaikan tai tontin valinnassa. Vastaajat pitivät palveluiden läheisyyttä tärkeänä. Toisaalta moni ihannoi asuinympäristön väljyyttä sekä taajaman ulkopuolella asumista, mikä on ristiriidassa palvelutoiveiden kanssa.
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 1700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä. Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta "Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin", jota koordinoi Lapinjärven kunta. Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle. Mallissa huomioidaan mm. resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote- ja palveluratkaisut.
Lisätiedot:
Matti Kuittinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
[email protected]
Puh. 050 594 7990
Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
[email protected]
Puh. 050 3773 786
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Tutkimus: Matalan hierarkian organisaatioissa isoja periaatekysymyksiäkin ratkotaan porukalla Slackissa
Aalto-yliopiston alumni, vieraileva tutkijatohtori Lauri Pietinalho New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulusta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela selvittivät tuoreessa tutkimuksessa, miten matalan hierarkian organisaatiot käsittelevät yhteisiä toimintaperiaatteita vastakkainasettelutilanteissa ja miten auktoriteetti niissä toimii.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.