Tulevaisuuden risteilijä: sama koko, viidennes enemmän matkustajia

Kahdesti vuodessa järjestettävä meritekniikan gaala kokosi yhteen Lounais-Suomen meriteollisuuden edustajia, Aalto-yliopiston opiskelijoita ja meritekniikan professorit sekä yhteistyöyliopisto FITech Summer Boostin opiskelijat Forum Mariniumiin Turkuun 18. toukokuuta. Esitellyt laivakonseptit tarjosivat uusia ideoita suunnittelusta, teknologiasta ja liiketoiminnasta. Uusia innovaatioita havainnollistettiin projektiesityksien lisäksi virtuaalitodellisuudessa.

Opiskelijat olivat työstäneet meriteollisuudelta kerättyjen ideoiden ja tarpeiden pohjalta neljä tulevaisuuden laivakonseptia, joissa näkyvät opiskelijoiden ennakkoluuloton ja rohkea asenne. Yritysten edustajat ja opettajat haastoivat opiskelijoita konseptien tekovaiheessa poikkeuksellisella tavalla – puhaltamalla yhteen hiileen.

”Tavoitteena on toteuttaa aidosti yhdessä asetettua tavoitetta maailman innovatiivisimmasta, ketterimmästä ja yhteistyökykyisestä meriklusterista”, kertoi Aalto-yliopiston meritekniikan professori Jani Romanoff.

Meriteollisuudessa on meneillään positiivinen rakennemuutos. Maisterivaiheen meritekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijat kertoivat, että meriteollisuuden positiivinen imu tuntuu pääkaupunkiseudulla asti.

”Kaikki vuosiluokan opiskelijat ovatkin jo työllistyneet opintojen oheen”, kertoi itsekin telakkataustan omaava Aalto-yliopiston meritekniikan professori Heikki Remes.

Lisätilaa pystysuunnassa

Eetu Kivelän, Iiro Vanteen ja Mika Vuorisen suunnittelema Adaptable Superstructure Cruise Liner -konsepti lähti liikkeelle 3D-mallista. Perinteisesti laivoihin tehdään yksi hytti kerrallaan, mutta kolmikko esitteli gaalassa neljän päällekkäisen hytin moduulin. Siinä lainataan pystysuunnassa tilaa toisen hytin matalammasta osasta ja saadaan näin korkea olohuonetila käyttöön. Malli säästää tilaa myös sivusuunnassa limittäin menevän rakenteensa ansiosta.

Uudentyyppisen kansi- ja tukirakenteen avulla säästetään tilaa korkeussuunnassa niin paljon, että 6–7 kannen laivassa saadaan samaan tilaan rakennettua jopa kaksi kantta lisää. Konseptissa on huomioitu myös aiemmin ongelmia aiheuttanut rakenteiden paino, ja siksi siinä käytetään EHT-erikoisteräksestä rakennettuja ohuita kansia.

Kivelän mukaan niin sanottuja Interlock-hyttejä on tehty aiemminkin, mutta vain sivusuunnassa. Vertikaalisen tilan uudenlainen käyttö vaikuttaa laskelmien mukaan myös yritysten liikevaihdon kasvuun, sillä opiskelijoiden arvioiden mukaan laivaan mahtuu 19 prosenttia enemmän matkustajia.

Finland 100 Anniversary -laiva operoi niin Saimaalla kuin saaristossakin

”Laivan tarkoituksena on reflektoida suomalaista laivaosaamista ja tuoda luonto lähelle”, kertoi opiskelija Jeremias Tilander. Konseptissa on mahdutettu loistoristeilijä pieneen kokoon, mikä mahdollistaa monet mukavuudet kuten saunaosaston, josta pääsee uimaan luonnonveteen. Laiva on kooltaan noin kymmenesosa Ruotsin-risteilijöistä, ja se mahtuu juuri kulkemaan Saimaan kanavasta.

Perinteistä sisävesialusta suurempi koko mahdollistaa näyttävät sisätilat, ja suurista ikkunoista on mahdollista ihastella luontoa. Muoto on kauniisti suunniteltu, ja lasinen katto on hieno yksityiskohta laivaravintolan yllä. Opiskelija Veikko Aholan mukaan laivaan mahtuu 120 matkustajaa. Osa hyteistä on mahdollista muuttaa matkustajatilaksi, jolloin kyytiin mahtuu 450 asiakasta. Laivakonseptin työryhmässä olivat Aholan lisäksi Jaakko Koivurova, Chun Ip, Matti Raski ja Argo Sannik.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Baltic cleaner, joka on suunniteltu monitoroimaan, pakkaamaan ja poistamaan roskia Itämerestä. Roskaa ja kerättävää Baltic cleanerilla riittää, sillä opiskelija Nikita Dementyevin mukaan maailman merissä on arviolta kahdeksan miljoonaa tonnia muovia.

Lisäksi yleisö pääsi tutustumaan uudenlaiseen konferenssikokemukseen, joka saadaan tulevaisuudessa 1200 matkustajan Conference Ship -aluksella. Opiskelija Miika-Matti Ahokkaan mukaan laivakonsepti tarjoaa kaikki konferenssin järjestämisessä tarvittavat palvelut.  Majoituksen ja kokoustilojen lisäksi laivaan oli suunniteltu golfkenttä, kylpylä ja muita viihdepalveluja.

Tulevaisuuden konsepteilla tehdään liiketoimintaa

Tilaisuudessa keskusteltiin myös meritekniikan opetuksen kehityksestä. Romanoffin mukaan meritekniikan opetusta pyritään kehittämään suuntaan, jossa jokaisella opiskelijalla on selkeä henkilökohtainen kehittymis- ja urasuunnitelma. Uudistusta viedään käytäntöön parhaiden opettajien avulla yliopistoverkostoissa niin Suomessa kuin pohjoismaissakin. Yksi hyvä esimerkki yliopistoverkostosta on vuonna 2017 toimintansa aloittanut FITech, jota Aalto-yliopisto koordinoi.

Opiskelijat opiskelevat tekemään tulevaisuuden konsepteja nykyisten konseptien opiskelun sijaan. ”Vain sellaisella osaamisella tehdään myös liiketoimintaa”, toteaa Romanoff.