Uutiset

Tohtorin urapolku: esittelyssä apulaisprofessori Petra Vokata

‘Konferenssit ovat erinomaisia mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja palautteen saamiselle omasta tutkimuksesta.’
Apulaisprofessori Petra Vokata. Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Petra Vokata (rahoituksen apulaisprofessori, Ohio State University) kehuu rahoituksen laitoksen kollegoitaan ja erinomaista pääsyä IT-infran ja datan äärelle. Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Valmistuit kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2012. Oliko sinulle itsestään selvää, että halusit jatkaa kauppatieteen tohtoriohjelmassa?

Aloin vakavammin pohtia tohtoriohjelmaan hakemista, kun kirjoitin pro graduani Charles Universityssä Prahassa. Olen kiitollinen graduohjaajalleni Jiri Novakille ohjauksesta ja kannustuksesta läpi koko prosessin ja sille, että hän esitteli minut menestyneille ulkomaalaisille professoreille, jotka jakoivat omat kokemuksensa kanssani. Aalto-yliopisto oli helppo valinta, koska tiesin Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen erinomaisuuden alueella, jolla halusin jatkaa, eli behavioraalisen ja kotitalouksien rahoituksen parissa.

Mikä on mielestäsi parasta Kauppakorkeakoulun tohtoriopinnoissa? Entä olisiko jotain kehitettävää?

Tohtorikoulutettavat työllistyvät erinomaisesti Kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselta. Tämä on todiste ohjelman erinomaisesta laadusta ja Graduate School of Financen johtajan Mikko Leppämäen kovasta työstä ja sitoutumisesta. Rahoituksen tohtoriohjelma on laadultaan samalla tasolla maailman parhaimpien ohjelmien kanssa ja useilla osa-alueilla se peittoaa, mitä vastaavat ohjelmat tyypillisesti tarjoavat.

Tärkein tekijä on ohjaamisen laatu. Minulla oli mahdollisuus työskennellä Aalto-professori Matti Keloharjun kanssa. Hän oli ohjaajani ja olimme vuorovaikutuksessa päivittäin. IT-infrastruktuuri ja pääsy dataan olivat parempia kuin mitä monet huippukoulut yleensä tarjoavat edes tenure-trackillä (professorin urapolulla) oleville akateemisille. Graduate School of Finance järjesti kursseja ja seminaareja, joissa oli puhumassa alan parhaita kansainvälisiä tutkijoita. Näin pysyimme ajan tasalla viimeaikaisista tutkimuksista ja saimme olla vuorovaikutuksessa kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa. Tapasin näissä yhteyksissä kansainvälisiä tutkijoita, joiden kanssa olen kirjoittanut artikkeleita.

Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä haluan korostaa, että rahoituksen laitos varmistaa hienosti, että tohtorikoulutettavat saavat keskittyä tutkimuksen tekemiseen ja pitävät opetusmäärät ja hallinnolliset velvoitteet varsin kohtuullisina.  

Osallistuitko tohtoriopintojesi aikana seminaareihin ja konferensseihin ulkomailla?

Toisesta vuodesta eteenpäin osallistuin säännöllisesti alani huippukonferensseihin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Myöhemmin opinnoissani sain myös mahdollisuuden esitellä tutkimustani näissä konferensseissa. Nämä tapahtumat ovat erinomaisia mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja palautteen saamiselle omasta tutkimuksesta. Lisäksi näissä tapahtumissa on mahtavaa tavata ystäviä, mikä tekee akateemisesta urasta vielä paljon mukavamman.

Teitkö kursseja ulkomaisissa yliopistoissa tohtoriopintojesi aikana? Jos kyllä, niin haitko tätä varten rahoitusta?

Kyllä, tein kaksi tutkijavierailua University of Californiaan (Berkeley), joihin hain ja sain merkittävän rahoituksen. Osallistuin myös kesäkouluun Yale Universityssä, kahteen työpajaan Northwestern Universityssä ja lyhyeen David Laibsonin (Harvard University) pitämään kurssiin NHH:lla. Minulla ei ollut koskaan ongelmia rahoituksen saamisessa ulkomaanmatkoilleni.

Kuinka kauan tohtoriopintosi kestivät?

Tohtoriopintoni kestivät kuusi vuotta, joka on hyvin yleinen kesto alallani. Oman kokemukseni mukaan kaikki rahoituksen tohtorikoulutettavat, jotka edistyivät hyvin opinnoissaan, saivat rahoitusta eri lähteistä kaikille kuudelle vuodelle.

Työllistyitkö heti tohtoriopintojesi jälkeen toivomallasi tavalla?

Ehdottomasti. Sain useita tarjouksia Yhdysvaltojen ja Euroopan parhaista yliopistoista, joista valitsin Ohio State Universityn parhaiten sopivana. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman apua, jota sain tohtorikomiteani jäseniltä: Matti Keloharjulta ja Matti Suomiselta Aallosta, Samuli Knüpferiltä BI Norwegian Business Schoolista, Harrison Hongilta Columbia Universitystä, unohtamatta vahvaa tukea, jota sain ystäviltäni ja kollegoiltani Aallosta.

Tohtoriohjelmat

Kuusi tohtoriohjelmaa kouluttavat haastavimpiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Tohtorinkoulutus on osa ainutlaatuista, monitieteistä ja kansainvälistä tiedeyhteisöä.

Lue lisää
Tohtoriksi valmistunut nainen vastaanottamassa päähänsä mustaa tohtorinhattua promootiossa.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Suomen Akatemia
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Akatemian avoimen julkaisemisen vaatimukset muuttuvat

Plan S:n mukaista välitöntä avointa julkaisemista edellytetään hankkeissa, jotka on rahoitettu Suomen Akatemian 1.1.2021 jälkeen avaamissa hauissa. Käytännössä uudet vaatimukset koskevat vuonna 2022 alkavia tai jatkorahoituksen saaneita projekteja. Tarkistathan rahoituspäätöksen mukana tulleet rahoitusehdot huolellisesti.
Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollannin mukaan matematiikassa tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan.