Uutiset

Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 25. toukokuuta

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön nanosatelliitti lähti matkalleen Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
Foresail-1_satellite_Aalto_University_lab_1-3-2022_photo_Mikko_Raskinen_002.jpg
Foresail-1-satelliitti kuvattuna Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Päivitys 30.5.2022

Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin onnistuneesti avaruuteen 25. toukokuuta myöhään illalla Suomen aikaan SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta. Transporter 5 nimisessä rakettimissiossa oli mukana yhteensä 59 nanosatelliittia ja avaruuteen matkasi myös suomalaisen avaruusyhtiön ICEYEn viisi nanosatelliittia. Ensimmäisen signaalin Foresail-1-satelliitista poimi kansainvälinen SatNOGS verkosto pian laukaisun jälkeen sekä myöhemmin myös Otaniemen maa-asema Espoossa.

"Satelliitti on onnistuneesti radallaan ja lähettää säännöllisesti tietoa voinnistaan - akut latautuvat ja aurinkopaneelit toimivat. Pieniä komennukseen liittyviä korjauksia tehdään parhaillaan, mutta itse satelliitissa kaikki näyttää olevan kunnossa", sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

***********

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäisen satelliitin, Foresail-1:n, huippuhetki on käsillä. Laukaisu tapahtuu SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta keskiviikkona 25. toukokuuta.

”Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 21.25 Suomen aikaa. Paikallisten säätietojen mukaan laukaisun pitäisi onnistua suunnitellusti”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

SpaceX:n Transporter 5 niminen rakettimissio vie kymmeniä piensatelliitteja 550 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle. Foresail-1 satelliitti tekee yhden kierroksen maapallon ympäri noin puolessatoista tunnissa ja ylittää Suomen joka päivä suunnilleen samaan aikaan.

”Mikäli kaikki menee hyvin ja satelliitti käynnistyy suunnitellusti, odotamme satelliitin ensimmäistä signaalia Otaniemen maa-asemalla jo muutaman tunnin sisällä laukaisun jälkeen”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.

Kestävämpää avaruustutkimusta

Kaikki Foresail-1-satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit on kehitetty ja rakennettu Suomessa.

Satelliitti kantaa mukanaan kahta ainutlaatuista tieteellistä instrumenttia: lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkivaa PATE-hiukkasteleskooppia sekä satelliitin radalta poistavaa plasmajarrua.

Plasmajarrun tavoitteena on vähentää merkittävästi kiertoradoille kertyvää avaruusromua nopeuttamalla käytöstä poistetun satelliitin ohjaamista ilmakehään, jossa se palaa poroksi. Normaalisti satelliiteilta kuluu vuosia painua ilmakehään, mutta plasmajarrun ansiosta matka voi nopeutua jopa muutamaan kuukauteen.

Turun yliopistossa kehitetyn PATE-hiukkasteleskoopin tavoitteena on auttaa tutkijoita ymmärtämään entistä paremmin avaruuden säteily-ympäristöä ja sitä kautta pidentää satelliittien käyttöikää avaruudessa.

”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta. Nyt avaruuteen matkaava ensimmäinen satelliitti on tärkeä osa tutkimustyötämme ja toivottavasti pääsemme testaamaan teoriaa käytännössä”, huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta sanoo.

Seuraa laukaisua täältä.

Foresail-1-satelliitin kuvat ja videot ladattavissa täältä.

Tiedote 12.4.2022: Foresail-1-satelliitti on valmis avaruuteen

Lisätiedot:
Jaan Praks (lisätiedot liittyen Foresail-1 satelliitin toimintaan ja laukaisuun)
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh 050 420 5847
[email protected]

Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh 040 531 1745
[email protected]  

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö kokoaa yhteen Suomen avaruustieteen ja –teknologian ykkösosaajat ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta. Huippuyksikköä johtaa professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta ja se muodostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmistä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Vidha Saumyan teos, jossa groteskeja ihmishahmoja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTSin alumni Vidha Samyan teos esillä Venetsian biennaalissa 2024

Suomen paviljongissa Venetsian 60. kansainvälisessä taidebiennaalissa nähdään näyttely The pleasures we choose. Näyttely on esillä 24.11.2024 asti.
Metallikuutio, jota kädet koskettaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

IoT Paja Säätiö lahjoittaa miljoona euroa Insinööritieteiden korkeakoululle

Lahjoitus on kohdennettu teollisen internetin ja digitaalisten kaksosten tutkimukseen ja opetukseen.
Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Silmälasipäinen mies katsoo kameraan, taustalla kesäinen luonto
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lahjoittajatarina - Yrjö Sotamaa: ”Yliopiston tukeminen on meidän oman tulevaisuutemme rakentamista”

Professori emeritus on yhä aktiivinen muotoilun vaikuttaja niin kotimaassa kuin kansainvälisellä kentällä. Hän on nykyään myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kuukausilahjoittaja.