Uutiset

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Uusi ELLIS-ryhmänjohtaja Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.

Kun tekoälyjärjestelmä toimii hämmentävällä tavalla, ihmisen voi olla vaikea ymmärtää epäjohdonmukaista päättelyä. Muutaman pikselin muutos tai kohina voi tehdä kuvan koirasta linnuksi, ainakin neuroverkon luokittelussa. Itseohjautuvat autot voivat kolaroida, jos liikennemerkissä onkin tarra. Tällaiset esimerkkitapaukset ovat tutkija Francesco Crocen mukaan mysteeri. ”Kuvien tärkeät ominaisuudet eivät ole samoja ihmisille ja tekoälymalleille. Mallien oudot päättelyt voivat johtaa myös oikeudellisiin ja turvallisuusvaikeuksiin.”

Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Francesco Croce. Kuva: Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto

Croce on aloittanut apulaisprofessorina ja PS Fellow-positiossa Aalto-yliopistossa sekä ryhmänjohtajana Suomen ELLIS-instituutissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy koneoppimismallien päättelyn vakauttamiseen hyökkäysten tai kummallisten syötteiden varalta. Crocea kiinnostaa myös se, miten ihmisten ja tekoälyjärjestelmien havainnot voivat poiketa toisistaan — esimerkiksi tekstittääkö tekoäly puhetta väärin. Croce toimi aiemmin tutkijatohtorina Sveitsin Lausannessa sijaitsevassa teknillisessä korkeakoulussa EPFL:ssä.

Tutkijanura on tähän mennessä vienyt Crocea kotimaastaan Italiasta, missä hän opiskeli matematiikkaa, Saksaan, missä hän väitteli koneoppimisesta, ja Lontooseen, missä hän oli harjoittelijana Google DeepMindissa. ”Olen onnekseni päässyt moniin paikkoihin, joissa on ollut mahtavia tutkijoita”, Croce sanoo. Suomeen tulo oli hieman sattumanvaraista mutta ELLIS-instituutin perustaminen kannusti hakemaan. ”Täällä on vahva suunnitelma tekoälytutkimuksen kehittämiseksi Euroopassa sekä tietysti laskentatehoa. Tässä rakennettaan jotain vaikuttavaa ja kestävää.” 

ELLIS-instituutissa Croce valmistautuu palkkaaman väitöskirjatutkijoita ja tutkijatohtoreita, jotka ovat kiinnostuneita soveltamaan hyökkäyksensietokykyä multimodaalisiin perustamalleihin. Croce on aiemmin julkaissut suorituskykytestin jolla voi seurata tekoälymallien järkeilyä. Nyt hän aikoo jatkaa samaa työtä generatiivisen tekoälyn parissa.

Crocen mielestä opiskelijoiden pitäisi nauttia tutkimuksen tekemisestä — sen ei pitäisi olla ”pelkkää julkaisujen kirjoittamista ja rivien lisäämistä CV:hen”. Luovuus on hänen mielestään myös tutkijan tärkeä ominaisuus: “Se on jonkin olemattoman kuvittelua ja hyvien kysymysten keksimistä. Se on myös ymmärrystä siitä, mitä tutkimuksesta puuttuu ja mikä on tärkeintä asioiden edistämiseksi.”

Yhteystiedot:

Lue lisää:

ELLIS Institute Finlandin logo, yläpuolella raidallinen Euroopan kartta ja alla moniväriset kirjaimet 'ellis'.

Suomen ELLIS-instituutissa aloittaa 9 uutta professoria ryhmänjohtajina ja PS Fellow -positioissa

Aalto-yliopistoon tulee neljä uutta tekoälytutkimuksen professoria

Uutiset
Joukko ihmisiä seisoo huoneessa pitäen nauhaa, taustalla esitysnäyttö ja instituutin banneri.

Suomeen perustettu ELLIS-instituutti rakentaa tekoälyn uusia perusteita

Tekoälyä ja koneoppimista vauhdittamaan TKI-toimintaa, parantamaan ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä sekä luomaan uusia tieteellisiä avauksia.

Uutiset
ELLIS Institute Finlandin logo, yläpuolella raidallinen Euroopan kartta ja alla moniväriset kirjaimet 'ellis'.

Suomen ELLIS-instituutti (ulkoinen linkki)

Suomen ELLIS-instituutti on merkittävä tutkimuskeskittymä European Laboratory for Learning and Intelligent Systems-verkostossa, joka edustaa eurooppalaista tekoälyn ja koneoppimisen huippututkimusta.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pauliina Ilmonen, photo by Nita Vera.
Nimitykset, Opinnot Julkaistu:

Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista

Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Tekniikan alan suomi
Yhteistyö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.