Uutiset

Teknologia-alan uranuurtaja Tero Ojanperä toivoo tekoälyn ja alustatalouden liitosta menestystarinaa Suomelle

Entinen Nokia-johtaja aloitti Aalto-yliopistolla työelämäprofessorina. Hän haluaa olla mukana varmistamassa, etteivät käyttökelpoiset innovaatiot hautaudu tutkijoiden pöytälaatikoihin.
Tero Ojanperä
”Jos ottaa minkä tahansa merkittävän globaalin yhtiön, siinä alustatalous ja tekoäly kietoutuvat yhteen", Ojanperä sanoo. Kuva: Juho Vainio, Silo AI

Suomesta löytyy todistetusti kykyä luoda uudesta teknologiasta menestyvää yritystoimintaa. Kilpailu kuitenkin kiristyy – pysymmekö perässä?

Merkkejä on molempiin suuntiin. Yhtäällä ovat junnaavat kasvuluvut tuottavuudessa ja digitalisaatiossa, jo vuosikymmenen ajan naapureista jäljessä. Toisaalla on virkeää yrittäjähenkeä, on lupaavia startupeja, on yhä isompia rahoituskierroksia. On satojen miljoonien kasvurahoituspotin kerännyt alustayhtiö Wolt.

Kehitystä arvioi aitiopaikalta Tero Ojanperä, Aalto-yliopiston uusi osa-aikainen työelämäprofessori ja yksi tekoälyratkaisuja kehittävän Silo AI -yrityksen perustajista. Ojanperä on työskennellyt vuosia johtotehtävissä Nokialla ja sittemmin siirtynyt startup- ja tekoälymaailmaan. Hän katsoo, että teknologisessa kehityksessä avainasemassa ovat nyt alustatalous ja tekoäly, jotka hänen mielessään kuuluvat yhteen.

”Jos ottaa minkä tahansa merkittävän globaalin yhtiön, siinä alustatalous ja tekoäly kietoutuvat yhteen. Siksi käytän näistä ilmausta ’älykkäät alustat’.”

Älykkäät alustat ovat myös keskiössä Ojanperän vasta perustetussa työelämäprofessuurissa, joka sijoittuu tuotantotalouden ja tietotekniikan laitoksille, teemaltaan myös tiiviisti Suomen tekoälykeskus FCAI:n yhteyteen. Ojanperä avaa käsitettä:

Alustataloudessa kyse on liiketoimintamallista, jolle keskeistä on verkostovaikutus. Kun alustalle tulee uusia käyttäjiä, myös muut käyttäjät hyötyvät. Esimerkiksi käy Facebook, jossa kaverin liittyminen on iloksi myös minulle. Tekoäly puolestaan auttaa ottamaan verkostoista ja etenkin niiden tuottamasta datasta hyödyt irti. Jokainen yksittäinen Tesla-ajo opettaa kaikkia Teslan autoja luovimaan fiksummin liikenteessä. Oppiminen on tekoälyn avulla monin verroin nopeampaa kuin se olisi ilman.

Kun yritysten keräämän datan määrä kasvaa, tällaisia alustatalouden piirteitä pääsevät hyödyntämään edelläkävijäfirmojen lisäksi yhä enemmän myös perinteisemmät teolliset toimijat. Esimerkiksi koneiden valmistaja voi kerätä jokaisesta valmistamastaan laitteesta tietoa, jolla se parantaa kaikkien muidenkin laitteiden toimintaa.

Kun yhtäällä opittua voidaan soveltaa toisaalle, alustayhtiöillä on valtavasti potentiaalia uusiin aluevaltauksiin. Ojanperä kutsuu näitä strategisiksi loikiksi. Esimerkiksi Woltin ravintola-annostoimituksilla keräämä logistiikkaosaaminen on mahdollistanut nopean laajentamisen muiden tavaroiden kuljettamiseen.

”Uudet Nokiat ovat jo täällä”

Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Ojanperä on hillityn optimistinen.

”Jos katsoo tekoälyä, niin viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut valtava kehitysaskel Suomessa, hän sanoo.

Ojanperän mukaan tekoälyn mahdollisuudet on isoissa firmoissa vähitellen ymmärretty. Myös suomalainen startup-kenttä antaa aihetta toiveikkuuteen. Ojanperä hehkuttaa ”Slush-sukupolvea”, joka viimeisten kymmenen vuoden aikana on pistänyt pystyyn lukuisia lupaavia yrityksiä ja myös laittanut rahaa uudelleen kiertoon.

Oleellista on myös positiivinen asenne yrittäjyyteen. Sen rohkaisemisessa Ojanperän mielestä Aalto-yliopistolla on ollut merkittävä rooli.

”Ei aiemmin ollut tällaista yrittäjyyden henkeä, mutta se on 2010-luvulla noussut”, hän sanoo.

Slush-sukupolven huikeisiin onnistumisiin kuuluu pelijätti Supercell, joka on onnistunut paitsi saavuttamaan globaalin kärkisijan peliteollisuudessa, myös pitämään menestyksestä kiinni. Ja menestyjiä tulee perässä jonoksi asti; Ojanperä mainitsee esimerkkinä vielä uudelleen kuljetusyhtiö Woltin, satelliittiyhtiö Iceyen, analytiikkayhtiö Smartlyn. Kaikkia yhdistävät juuret Aalto-yliopistossa.

”Ennen aina puhuttiin siitä, että mistä tulee uusi Nokia. Nämä ovat niitä uusia Nokioita”, Ojanperä toteaa.

Pullonkaulana rohkeus

Vielä ei ehkä silti kannata tuulettaa. Ojanperän mukaan etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tekoälyn mahdollisuuksia voitaisiin ymmärtää paljon nykyistä paremmin. Rohkeutta tarttua haasteeseen puuttuu isommiltakin.

Uuteen teknologiaan liittyvää koulutus- ja asennekasvatustarvetta on Ojanperän mukaan valtavasti. Lisäksi käyttökelpoisia innovaatioita jää nykyisellään tutkimuspapereihin ilman, että niiden kaupallista potentiaalia koskaan hyödynnetään.

Tällaisiin haasteisiin linkittyy myös Ojanperän työ Aallossa. Hän tahtoisi tuoda saman pöydän ääreen ihmisiä ja osaamista eri aloilta, yliopistolta ja yrityksistä – ja tarvittaessa toimia tulkkina, kun tutkimusosaamista käännetään liike-elämän kielelle. Myös uusien rahoitusmallien kehittäminen yhteistyöhankkeille kiinnostaisi häntä, samoin vanhempien mallien entistä tehokkaampi hyödyntäminen.

Tässä voi aidosti vaikuttaa siihen, millaisia opiskelijoita täältä tulee.

Tero Ojanperä

Suomen tekoälykeskukselle Ojanperä uskoo voivansa tarjota asiantuntemusta siitä, millaiselle tekoälytutkimukselle liike-elämässä erityisesti on kysyntää, ja miten tuloksia saadaan vietyä käyttöön.

Tänä keväänä Ojanperä ja strategisen johtamisen professori Timo Vuori ovat käynnistämässä kansainvälisen Insead-kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyöhanketta, jossa kartoitetaan tekoälyn käyttöönottoa estäviä ja kiihdyttäviä tekijöitä yrityksissä.

Myös opiskelijat saavat Ojanperästä osansa. Tuore työelämäprofessori kertoo pitävänsä ”superinnostavana” mahdollisuutta osallistua opetukseen ja sen sisältöjen kehittelyyn:

”Tässä voi aidosti vaikuttaa siihen, millaisia opiskelijoita täältä tulee.”

Tuotantotalouden laitoksen johtaja Risto Rajala pitää upeana asiana, että Aallon tutkijat ja opiskelijat pääsevät hyötymään Ojanperän osaamisesta ja laajasta kokemuksesta tutkimuksen ja yritysmaailman risteyksessä.

”Tekoälyn tekninen osaaminen on kehittynyt Suomessa viime aikoina myönteisesti, mutta rohkeuden lisäksi tarvitaan soveltamisosaamista. Se on innostava haaste yritysten lisäksi opiskelijoille.”

Lue myös:

Tero Ojanperän ja Timo Vuoren älykkäisiin alustoihin pureutuva blogi Intelligent Platforms

Yhteystiedot:
Työelämäprofessori Tero Ojanperä
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Marjo-Riitta Diehl, Aalto BIZ
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Marjo-Riitta ”Maikki” Diehl: Tutkin organisatorista oikeudenmukaisuutta

Johtamisen laitoksella aloittaneen professorin (associate) mukaan reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat erittäin tärkeitä, kun pyritään varmistamaan ryhmien ja organisaatioiden yhteistyö.
Rehtori Ilkka Niemelä
Nimitykset Julkaistu:
Aalto Distinguished Professor Risto Ilmoniemi. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-professoriksi nimitetty Risto Ilmoniemi kehittää tiimeineen uudenlaista aivostimulaattoria

Tulevaisuudessa tekoälyä hyödyntävät itseohjautuvat aivostimulaattorit voivat auttaa miljoonia aivosairauksista kärsiviä potilaita, sanoo teknillisen fysiikan professori, joka uskoo parhaiden tutkimustulostensa olevan vielä nurkan takana. Salaa urakoiduista kieliopinnoista on ollut iloa yli 40 vuotta kestäneellä, ympäri maailmaa vieneellä tutkijanuralla.
Mashrura Musharraf, Assistant Professor of Marine Technology
Nimitykset Julkaistu:

Meritekniikan apulaisprofessori Mashrura Musharraf tutkii älykkäitä aluksia

"Meriliikenteen automaatiota on kehitettävä siten, että järjestelmät ovat turvallisia ja vastaavat ihmisten tarpeita", hän sanoo.