Uutiset

Tästä se lähtee!

Teollisen internetin kampuksen rakentaminen käynnistyy Aalto-yliopistossa.

Kun vararehtori Tuija Pulkkinen saapuu työpaikalleen Otaniemeen, uutisten synkästä ja paikoilleen juuttuneesta Suomesta ei näy jälkeäkään.

–Täällä näkyy vain osaamista, ideoita ja innostusta, joilla Suomi lähtee nousuun, hän iloitsi Aallon teollisen internetin kampuksen avajaistapahtumassa 25. elokuuta.

– AIIC kokoaa yhteen sekä Aallolle että koko Suomelle keskeistä osaamista.

AIIC, eli Aalto Industrial Internet Campus, on Aallon ja sen korkeakoulujen strateginen aloite. Sen tavoitteena on yhdistää teollisen internetin tutkimus, opetus ja innovaatiotoiminta kokonaisuudeksi, joka toimii tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Aloitetta vetävä professori Martti Mäntylä korosti avajaispuheessaan kohtaamisten merkitystä.

– Teollisessa internetissä on kyse siitä, miten bitit ja rauta löytävät parhaiten toisensa, hän korosti.

– Kampuksen idea onkin tuoda yhteen eri alojen osaajia ratkomaan monitieteellisiä ongelmia. Pekka Lundmark on usein puhunut Suomesta teollisen internetin Piilaaksona, ja meistä sen syntypaikka voi olla juuri täällä Puumiehenkorttelissa, tulevan metroaseman kupeessa. Tämä päivä on kalenterissa AIIC:n ensimmäinen virstanpylväs – tästä se lähtee!

Opetusta ja yritysyhteistyötä

Opiskelijat ovat AIIC:ssa tärkeässä asemassa – vauhdilla muuttuva teollisuus ei pärjää ilman lahjakkaita osaajia.

– Meidän pitää valmistaa opiskelijat murrokseen ja ennen kaikkea opettaa heidät oppimaan, Mäntylä kiteytti.

Monet projektit ja opinnäytetyöt tehdään yhteistyössä yritysten kanssa. Niille teollisen internetin kampuksen perustaminen on mieluinen uutinen.

Teollinen internet on tavallaan neljäs teollinen vallankumous. Siksi AIIC:n käynnistyminen on mahtavaa, sanoi ABB:n teknologiapäällikkö Matti Kauhanen.

– Yritysten keskittyminen Otaniemeen on luonnollinen juttu, sillä teollinen internet ei ole suljettu systeemi, joten yhteistyötä tarvitaan, hän painotti.

Otaniemeä myllerretään ja rakennetaan tulevina vuosina kovalla tohinalla. Aalto-yliopiston kiinteistöjohtaja Antti Tuomela kertoi, että vuosina 2012–2020 yliopisto investoi kiinteistöihin noin 300 miljoonaa euroa. Summasta puolet menee uusien rakennusten, kuten Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väreen rakentamiseen. Toisella puolikkaalla perinteiset punatiilirakennukset remontoidaan vastaamaan nykyajan ja aaltomaisen tekemisen tarpeita. AIIC Innovation Lab on tästä hyvä esimerkki.

– Aallossa vierailee paljon ulkomaisia poliitikkoja ja yritysten edustajia, ja heitä innostavat juuri tällaiset paikat; erilainen tapa tehdä asioita. Täällä on erityistä taikaa.

Lisätietoja Aallon teollisen internetin kampuksen kehittämisestä

Professori Martti Mäntylä
martti.mantyla@aalto.fi

http://digi.aalto.fi/en/industrial_internet/

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö istuu kaatuneen puun päällä tiheässä metsässä, oksien ja lehvästön ympäröimänä.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Frank Martela, onko onnellisuus vakava asia?

Apulaisprofessori ja filosofi tutkii ihmisen hyvinvointia ja motivaatiota.
Cafetorian pop-up A Blocissa
Kampus, Yhteistyö Julkaistu:

A Blocin pop-up -tila oppimisympäristönä: Entrepreneurial Futures -kurssi ja Cafetoria loivat ainutlaatuisen yhteistyön

A Blocin pop-up -tila muuttui käytännön oppimisympäristöksi, kun Entrepreneurial Futures -kurssi ja Cafetoria toteuttivat yhteisen pop-upin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolla ja Kelalla yhteistyössä kysely OmaKannan käyttäjien kokemuksista

Vanhempi yliopistolehtori Sari Kujalan tutkimusryhmä selvittää yhteistyössä Kelan kanssa käyttäjien kokemuksia Omakannan verkkopalvelusta ja OmaKanta-sovelluksesta.
Kaupunkikatu penkkeineen, puineen ja pensaineen. Autoja pysäköitynä tien varrella. Aurinkoinen päivä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa

Tuore raportti tuo käyttöön luontotyyppiluokituksen ja arviointikriteerit, joiden avulla rakennetun ympäristön luonto voidaan tehdä näkyväksi, mitattavaksi ja vertailtavaksi. Työkalut mahdollistavat ekologisen tilan arvioinnin sekä tukevat viherrakenteen kehittämistä ja luontokadon torjuntaa kaupungeissa.