Taloustieteen tutkimus kiinnostaa entistä enemmän myös naisia

Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta on valmistunut viime aikoina huomattavan paljon naistohtoreita. Kesäkuun alussa väitellyt Hanna Virtanen oli yhdeksäs peräkkäinen naisväittelijä ja elokuussa väittelee Kaisa Alavuotunki. Väliin kiilaa heinäkuussa väittelevä Lassi Alhvik, joten ihan täyttä kympin naissuoraa ei tule, mutta määrä kyllä ilahduttaa, kertoo taloustieteen laitoksen professori Pertti Haaparanta.

Yksi keväällä väitteistä tohtoreista on Elina Berghäll, joka työskentelee vanhempana tutkijana Valtion Taloudellisessa Tutkimuskeskuksessa. Seuraavassa hän pohtii asioita kuitenkin yksityishenkilönä.
– Alun perin kiinnostuin taloustieteestä, koska se lupasi selittää, miksi jotkin Afrikan maat ovat köyhiä ja Suomi suhteellisen rikas. Talous paljastaa, miksi suuri osa asioista menee niin kuin menee, eikä niin kuin äänestetään. Talouden laajoja vaikutuksia voi tutkia yhä paremmilla menetelmillä. Aineistot ja niiden saatavuuskin ovat ehkä vähitellen paranemassa, Elina Berghäll kertoo taloustieteen kiinnostavuudesta.

Henkilökohtaiset suhteet, ei niinkään sukupuoli, merkityksellisiä akateemisessakin maailmassa

Taloustieteestä väitelleiden naistohtoreiden kasvaneesta määrästä Berghäll pohtii, että korkeakoulutettujenkin työllisyyteen heijastunut taloustilanne saattaa kannustaa jatkamaan opintoja. Julkisella sektorilla tutkinto voi myös joskus auttaa naisia kilpailemaan työpaikoista miesten kanssa, onhan tohtorin tutkinto näyttö osaamisesta, Berghäll sanoo korostaen, ettei ole kuitenkaan tutkinut asiaa.

Professori Haaparannan ja professori Juuso Välimäen mukaan naiset ovat työllistyneet alalla viime vuosina vähintään yhtä hyvin kuin miehet, osaaminen on ollut tärkein työllistymisen kriteeri.
– Jos jokin ongelma on, niin se on mahdollisesti siinä, kuinka paljon naisia pyrkii puhtaasti akateemiselle uralle. Syytä tähän on vaikea löytää, mutta ainakaan viroissa olleet ja olevat miehet eivät ole asettaneet tielle mitään kapuloita. Nyt kun taloustieteen naistohtoreiden määrä on kasvussa, alalla tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän naisprofessoreita, professorit iloitsevat.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAssa tutkijana työskentelevä Hanna Virtanen tuo kuitenkin esiin sen seikan, että monet naiset ovat väitöskirjantekoaikaan siinä iässä, että myös perheen perustaminen on ajankohtaista.
– Jotta pystyisi etenemään yliopistolla, pitäisi olla muutama vuosi ulkomailla tekemässä tutkimusta. Tällainen ei välttämättä tunnu naisille tässä kohtaa kovinkaan otolliselta, hän toteaa.

Sukupuolen merkityksestä akateemisessa maailmassa toimimisessa Elina Berghäll kommentoi, että akateemisessakin maailmassa henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys esimerkiksi tutkimusyhteistyön tekemisessä. Yhteistyönä on helpompi tuottaa papereita arvostettuihin tieteellisiin lehtiin kuin yksin. Hyvät yhteistyökonsortiot ja suhteet ovat myös etu niin nimityksissä kuin rahoituksen ja aineistojen saamisessa. Sukupuolta enemmän vaikuttavat yksilökohtaiset erot. Naiset voivat olla esimerkiksi syrjiviä siinä missä miehetkin.