Uutiset

Talousnobelistit: Yhteinen hyvä vaatii kannustimia ja huippukoulutus valinnanvaraa

Raha seuraa parhaita ihmisiä ja ideoita, professori Bengt Holmström korosti Helsinki GSE:n avajaisissa. Professori Jean Tirole toivoi poliitikoilta rohkeutta myöntää, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös rahallista panostusta.
Jean Tirole ja Bengt Holmström

Uuden taloustieteen tutkijakoulun ja tutkimusyksikön Helsinki GSE:n avajaisia vietettiin 24. lokakuuta. Vuoden 2016 talousnobelisti, MIT:n professori Bengt Holmström kyseenalaisti puheenvuorossaan käsityksen yhdysvaltalaisten yliopistojen ylivoiman syistä.

”Euroopassa sanotaan usein, että yhdysvaltalaiset yliopistot ovat hyviä, koska niillä on paljon rahaa. Minä kuitenkin väitän, että raha tulee parhaiden ihmisten ja ideoiden luo. Itse olisin urani alussa voinut valita Harvardin tai Yalen mutta meninkin Northwesterniin, koska siellä olivat oman erikoisalani ykkösosaajat – ja se oli parhaita päätöksiäni ikinä.”

Yhteiskunta odottaa yliopistoilta uusia innovaatioita. Think big -ajattelun sijaan Holmström uskoo niiden syntymisen vaativan rajaamista.

”Et voi ajatella laatikon ulkopuolelta, jos sinulla ei ole ensin laatikkoa. Yhdysvalloissa tohtorinkoulutuksen kaksi ensimmäistä vuotta istutaan luennoilla. Sen jälkeen opiskelijat opetetaan oikein vastaamisen sijaan esittämään oikeita kysymyksiä, mikä on äärimmäisen vaikeaa. Miten tunnistaa ongelma ja rajata se niin, että se on mahdollista ratkaista? ”

Pirulliset ongelmat

Yhteiskunnan isojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemista hankaloittaa se, että yhden hyvä ja yhteinen hyvä ovat usein ainakin aluksi ristiriidassa. Vuoden 2014 talousnobelistin, Toulouse School of Economicsin professori Jean Tirolen mukaan yhteiseen hyvään pääsemiseen vaaditaan kannustimia, kuten päästökauppaa ja verotuksen muutoksia.

Helsinki GSE:n avajaisten panelistit
Panelistit professori Matti Liski, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman, valtiosihteeri Martti Hetemäki ja kansanedustaja Jutta Urpilainen.

”Haluamme uskoa vihreään kasvuun. Oikeasti poliitikkojen pitäisi uskaltaa sanoa, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös rahallista panostusta”, Tirole sanoi.

”Toisin kuin populistit esittävät, taloustieteessä joutuu tekemään paljon hankalia valintoja.”

Avajaisten paneelikeskustelussa puhunut kansanedustaja Jutta Urpilainen oli Tirolen kanssa samoilla linjoilla.

”Valtiovarainministerinä jouduin kohtaamaan useamman pirullisen ongelman, eli monisyisen ongelman, johon ei ole absoluuttista oikeaa ratkaisua. Arvostin suuresti taloustieteilijöiden kanssa käytyä vuoropuhelua niiden ratkomisessa, vaikka vastuu päätöksistä onkin aina meillä poliitikoilla.”

Yksi Helsinki GSE:n tavoitteista on tuoda taloustiede osaksi päätöksentekoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aalto-yliopiston professori Matti Liskin mukaan taloustiedettä sovelletaan yhä uusilla yhteiskunnan aloilla kaupunkisuunnittelusta energiatuotantoon.

”Sote-uudistus synnyttää Suomessa miljardien eurojen uudet markkinat, joiden järjestämisessä taloustieteelle on valtava tarve.”

Ylemmässä kuvassa Jean Tirole ja Bengt Holmström
Alemmassa kuvassa panelistit Aalto-yliopiston professori Matti Liski, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman, valtiosihteeri Martti Hetemäki ja kansanedustaja Jutta Urpilainen.

Kuvat: George Atanassov

Jean Tirole (Toulouse School of Economics) voitti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi vuonna 2014 ja Bengt Holmström (Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT) vuonna 2016. Tirole sai palkinnon määräävää markkina-asemaa ja sääntelyä koskevasta tutkimuksestaan ja Bengt Holmström sopimusteorian kehittämisestä.

Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston perustama taloustieteen tutkijakoulu ja tutkimusyksikkö. Se tarjoaa laadukasta koulutusta tulevaisuuden taloustieteilijöille perinteiset oppiainerajat ylittäen. Helsinki GSE tuottaa korkeatasoista tutkimusta, jolla on merkittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä Suomessa että kansainvälisesti.  

Lisätietoja:

Otto Toivanen
Aalto-yliopiston professori ja Helsinki GSE:n akateeminen johtaja
p. 050 353 7651
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Lauri Parkkonen and the family cat, Roosa. Photo: Lauri Parkkonen, Aalto, University.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.